Laskiaissunnuntai on vietetty, sää oli sopiva ulkoiluun, lunta sateli verkalleen. Vesilahden Riehun väki kokoontuu laskiaissunnuntaina perinteisesti Riehun kodalle. Paljon meitä siellä olikin mukana, porukkaa vauvasta vaariin. Monenlaisilla kulkupeleillä oli väki liikkeellä; kävellen, hiihtäen, potkukelkalla, autolla, moottorikelkalla.
Riehamme alkoi puolilta päivin hernekeittotarjoilulla. Herkullisen keiton jälkeen lapset aloittivat vauhdikkaan mäenlaskun, heitä olikin mukana kuusitoista. Pari koiraakin osallistui laskiaisriehaan… Meitä aikuisia oli paikalla alun kolmattakymmentä ja iloitsimme kaikki lasten riemusta.
Iltapäivä olikin jo kulunut pitkälle, kun kodassa alkoi kahvihetki. Siinä samalla seurusteltiin ja juteltiin ajankohtaisista asioista. Olemme kuulleet ja lukeneet kaikenlaista kritiikkiä, joka kohdistuu pitäjän reuna-alueille. Taajamissa ei katsota suopeasti, että koteja rakennetaan ”syrjäkyliin”. Kaikki eivät kuitenkaan halua asua kyläkeskuksissa pienille tonteille rakennetuissa taloissa. On ympäristön aiheuttamaa melua ja hälyä, täällä meillä on isot tontit harrastaa ja tehdä työtä.
Täällä Riehussakin asuu muualla työssäkäyviä ihmisiä, jotka illalla palaavat mielellään rauhalliseen kylään. Kuten muillakin Vesilahden ”reuna-alueilla”, meillä on omat puhdasvesikaivot ja jätevesiasiat ovat kunnossa. Kylä on elävä, on nuoria perheitä ja paljon lapsia. Tiet ovat hyvässä kunnossa, talvellakin. Kevättä odottelemme täälläkin ja joutsenia taas saapuvaksi.
Riehun mummeli
