Lempäälä-Seura, Lempäälän seurakunta ja Lempäälän kunta järjestävät Aimala-illan torstai-iltana 4. toukokuuta Lempäälän Vanhassa pappilassa (Rovastintie 3).
Mies musta Mustisista
Harmaa Hakinmäestä
Pitkä mekko Menkalasta,
Hullua houkutteli Hollolasta,
Käski miestä mieletöntä,
Polta kirkko Lempäälästä
Että riutuis vetten riidat,
Vaikenis maiden väet.
Runonkatkelmat Lempäälän varhaisesta kirkosta ja sen polttamisesta on ensi kerran talletettu 1750-luvulla. Muistiinmerkitsijöinä toimivat kirkkoherra Erik Edner ja ylioppilas Mikael Waldenius.
Säilyneiden tarinoiden mukaan Aimalassa on keskiajalla 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa sijainnut Lempäälän ja Vesilahden muodostaman yhteisen kirkkopitäjän puukirkko. Kansan suussa eläneestä perimätiedosta huolimatta Aimalan kirkon olemassaoloa on epäilty. Arkeologisten löydösten tutkimukset tuovat kuitenkin tarujen pohjaksi vihdoin faktaa.
Aimala-illassa kuullaan, mitä kaikkea nykyisten tutkimusten perusteella voidaan päätellä. Tutkimusten tulokset ovat dosentti Ilkka Mäkisen mukaan valtakunnallisesti merkitseviä.
Alueen kirkollista historiaa esittelee teol.kand. Jussi Vaitniemi teemanaan Lempäälän kirkollinen aamuhämärä. Vaitniemi on tutkinut Ylä-Satakunnan kihlakunnan alueelle vuosina 1200–1540 perustettuja kirkkopitäjiä ja kappeleita.
Illan pääpuhuja on arkeologi Juha Ruohonen esitelmällään Aimalaan haudattujen kertomaa − Hautojen ajoitukset ja vainajien luuanalyysien tulokset. Aimalasta arkeologisesti kaivettujen hautojen luonnontieteelliset ajoitustulokset kertovat yksityiskohtaisesti hautausmaan käyttöajasta.
Radiohiilimenetelmällä tehdyt ajoitukset vuoden 2021 aineistosta täydentävät paikasta saatavaa kokonaiskuvaa. Myös talteen saadusta luuaineistosta tehty osteologinen analyysi on valmistunut. Aineiston perusteella voidaan tehdä yksityiskohtaisia havaintoja yksilöiden terveydentilasta, mutta myös yleisiä havaintoja paikalle haudanneesta yhteisöstä.
Sitkeästi kansan suussa elänyt kansanruno ja muutamat perimätiedon muruset johtivat myyttisen Aimalan kirkkomaan jäljille. Lempäälässä Aimalankankaalla tehtiin kaivauksia kesällä 2017 ja 2021. Nyt tuoreempien hautalöydösten analyysit ovat valmistuneet. Kaivauksia johti arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta.
Nurmen Aimalassa oli perimätiedon mukaan puukirkko, joka oli lempääläisten ja vesilahtelaisten yhteinen, mutta vesilahtelaiset halusivat oman kirkon.
