Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät voi syystä tai toisesta voi hoitaa asioitaan tietokoneella, älylaitteella eikä edes puhelimella. Varovaisen arvion mukaan heitä on väestöstä on ainakin kymmenen prosenttia. Tätä joukko nimitetään digitaidottomiksi.
Ryhmään kuuluu muun muassa suuri määrä vanhuksia, tietyt vammaiset, erityisryhmiä, maahanmuuttajia tai heitä, jotka eivät saa netti- tai puhelinliittymää. Digitaidottomuuden arvioidaan olevan yhä kasvava ongelma, koska ikääntyneiden määrä lisääntyy ja samaan aikaan tekniikka monimutkaistuu. Pieni vastaisku kehitykselle on kuitenkin se, että monet järjestöt, kansalaisopistot ja vapaaehtoiset ovat ryhtyneet antamaan digiopetusta.
Lempääläinen Pirjo Virtanen tietää konkreettisesti, mitä digitaidottomuus käytännössä tarkoittaa. Virtanen on näkövammainen, mutta pystyy osin hyödyntämään nykytekniikkaa. Hänellä on silti antaa käytännön esimerkki millaisia ongelmia voi syntyä.
– Soitin kerran Lempäälän kunnan ikäneuvon puhelimeen kysyäkseni erästä yhteistietoa. Minulle vastattiin, että valitettavasti hänelle ei voida antaa yksittäistä puhelinnumeroa, Virtanen kertoo.
– Tiedän täällä Lempäälässä myös muutamia vanhoja ihmisiä, jotka ovat soitelleet naapureittensa ovikelloa ja pyytäneet etsimään jotain puhelinnumeroa, koska eivät ole sitä muualta saaneet. Tein itse työurani Suomen viidenneksi suurimman kaupungin palveluksessa muun muassa infopisteessä aikana jolloin oli vielä puhelinluettelot käytössä. Tästä huolimatta annoin usein asiakkaille yhteystietoja.
Virtanen kokee, että digitaidottomuudesta ei puhuta riittävästi. Hän itse on pitänyt asiaa esillä toimiessaan Lempäälän vammaisneuvostossa ja näkövammaisten kerhon vetäjänä. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston jäsenenä Virtanen kertoo tuoneensa digitaidottomien haasteet esille.
– Nyt olen luopumassa terveydellisistä syistä kaikista vaikuttamistehtävistä, mutta silti toivon, että vammais- ja seniorineuvosto ottaisivat asiaan kantaa. Mielestäni yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan kuuluisi myös huolehtia siitä, että digitaidottomat kansalaiset saavat riittävästi tietoa palveluista, kuten esimerkiksi yhteystietoja.
Hannu Salonpää