Hakametsän jäähalli 29.12.2013. 1 750 katsojaa, niukka 3–2 voitto TuTo:sta, ja pelin jälkeen Urheiluruutu täynnä tavaraa Lempäälän Kisan Mestis-joukkueesta. Mieletön tunne oman kylän pojalle, joka pääsi hengittämään Lempäälälle ja sen kiekkoilulle tärkeää tapahtumaa juuri ennen vuodenvaihdetta.
Itsestäni voisin kertoa sen verran, että olen 22-vuotias paljasjalkainen lempääläinen, joka on nyt neljän junioreissa Tampereen Tapparassa vietetyn vuoden jälkeen palannut kotikylään pelaamaan Mestikseen.
Mestishän on Suomen Jääkiekkoliiton mestaruussarja, jääkiekon toiseksi korkein sarjataso Suomessa ja toiseksi seuratuin palloilusarja koko maassa heti Liigan jälkeen. Yleisömäärät huitelevat pääasiassa tuhannen ja kahden tuhannen katsojan paikkeilla, suurimmillaan esimerkiksi Vaasassa noin kolmen tuhannen katsojan käydessä Sportin kotiotteluissa. Lempäälässä on jääty nyt noin kolmeen sataan katsojaan ja välillä sen allekin. Osa sarjan joukkueista pelaa jääkiekkoa täysipäiväisesti eli käytännössä joukkueen kaikki pelaajat ovat ammattipelaajia. Meillä Lempäälässä tähän ei tietenkään ole rahkeita, vaan osa porukasta joutuu sovittelemaan täksi kaudeksi 56 ottelun mittaiseksi kasvaneen peliohjelman sekaan työ- ja opiskelukiireensä.
On upeaa, että Lempäälän kokoisella paikkakunnalla on pystytty vuosi toisensa jälkeen ottamaan Mestiksen haasteet vastaan ja niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin selvitty kausista läpi. Nyt on esimerkiksi nettisivut ja sosiaalinen media päivitetty sellaisiksi kuin tämän tason organisaatiolla pitää olla, ja ottelutapahtumaakin pyritään koko ajan kehittämään yleisön toiveiden mukaiseksi. Kuitenkin seuraavan askeleen ottamiseen tarvitaan myös nimenomaan lempääläistä yleisöä mukaan. Alussa mainittua trilleriä Tampereella oli katsomassa 1 750 silmäparia, joista toivottavasti moni oli myös Lempäälästä tullut peliä katsomaan. Oli huikeaa pelata kun paljon yleisöä oli katsomassa oman kotikunnan joukkueen peliä. Haaveenani on, että jonakin päivänä myös Lempäälän jäähalliin saisi samanlaisen fiiliksen.
Monesta suunnasta olen kuullut valitusta, että Lempäälän hallissa on liian kylmä eikä siellä ole mukava seurata peliä. Lempäälässä ei samanlaisia olosuhteita ole tarjota kuin esimerkiksi Hakametsässä, mutta eihän kylmyyskään ole ylitsepääsemätöntä, jos osaa pukeutua peliin oikein. Erätauolla voi hakea lämmikkeeksi perinteisen makkaran ja kyytipojaksi kahvin tai jäähallin pubista vaikka oluen, jonka ääressäkin muuten pystyy peliä pubin lauteilta seuraamaan.
Ottelulippujakaan ei ole hinnalla pilattu, pitäen mielessä, ettei toiminnan pyörittäminen ole halpaa lystiä tällä tasolla. Jos oma tai perheen budjetti on laskettu tiukaksi, voi kympin (lasten lippu viisi euroa) säästää vaikkapa siitä viikottaisesta herkkusyönnistä, baarissa käymisestä tai muusta ”turhasta” hyveestä. Samalla terveyskin kiittää.
Jotkut napisevat myös siitä, että LeKi:ssä pelaa liikaa lainapelaajia ja muualta tulleita. Tällä paikkakunnalla täysin omavaraiseen pelaajatuotantoon ei villeimmissä unelmissakaan ole saumoja vaan liigalainat ovat joukkueelle elintärkeitä. Oman kylän pojista sen verran, että monivuotinen Kisan kultakypärä Lassi Mattila nakuttaa pisteitä puuttuvienkin lempääläispelureiden puolesta.
Vaikka monessa suhteessa sanotaan, ettei urheilua ja politiikkaa saa sekoittaa keskenään, yksi asia on pakko nostaa esille. Tällä hetkellä täällä Lempäälässä keskustelu käy kuumana kuntaliitosten ja niihin pakottamisen tiimoilta. Oma mielipiteeni on, että tukemalla paikallista urheilua ja kannustamalla oman kylän joukkuetta voi jokainen panoksellaan vankistaa kuntamme identiteettiä ja vastustaa mielestäni täysin tarpeetonta kuntaliitosta.
Tätä juttua kirjoittaessa kärsimme juuri katkeran 0–4 tappion kotipelissä surkealla esityksellä. Toivon ja uskon, että tällaista emme enää kotihallissa tarjoile vaan peleissä taistellaan voitosta loppuun saakka joka kerta kevään aikana ja tulevaisuudessa. Toisaalta, urheilun suurimpia suolojahan ovat äärimmäiset tunteet, jotka vaihtelevat päivästä toiseen.
Uskon, että tältä paikkakunnalta löytyy ihmisiä, jotka eivät vielä ole LeKi:n pelejä nähneet. Peruslempääläisenätoivoisin joka solullani näkeväni hallissa enemmän oman paikkakunnan väkeä. Kevään aikana on vielä monta tärkeää kotipeliä jäljellä, joissa kotiyleisön tuki on korvaamatonta.
Sami Laakso
