Leikitään ruotsintuntia!

Lehtori Kirsi Aho kertoo, että tietotekniikka opetuksessa motivoi nuorisoa ja tehostaa oppimista, mutta välillä järjestelmät pettävät ja piuhaviidakko on melkoinen, varsinkin kun Hakkarissa ei vielä ole langatonta verkkoa. Yhä uusien mahdollisuuksien myötä päteväkin opettaja kokee helposti riittämättömyyttä. Esimerkiksi saksaa varten taas ei juuri ole teknisiä oppimateriaaleja, joten vanhaa tuttua piirtoheitintä käytetään paljon. Kirsi Aho arvostaa myös liitutaulua.
Lehtori Kirsi Aho kertoo, että tietotekniikka opetuksessa motivoi nuorisoa ja tehostaa oppimista, mutta välillä järjestelmät pettävät ja piuhaviidakko on melkoinen, varsinkin kun Hakkarissa ei vielä ole langatonta verkkoa. Yhä uusien mahdollisuuksien myötä päteväkin opettaja kokee helposti riittämättömyyttä. Esimerkiksi saksaa varten taas ei juuri ole teknisiä oppimateriaaleja, joten vanhaa tuttua piirtoheitintä käytetään paljon. Kirsi Aho arvostaa myös liitutaulua.

Varsin hämmästyneitä olivat Lempäälän Pohjola-Norden -yhdistyksen vuosikokoukseen osallistuneet Hakkarin koulun kieliluokassa 25. maaliskuuta, kun virallisten asioiden jälkeen leikittiin nykykoululaisten ruotsintuntia. Kielten lehtorit Kirsi Aho ja Katri Alho napsauttelivat verkosta oppia valkokankaalle, ja välillä päästiin kisaamaan kavereiden kanssa tablettitietokoneilla aiheena verbien päätteet.

Yhtä suuri yllätys ei enää ole se, että puhumiseen ja ylipäänsä vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä ja että oppikirjat ovat kiinnostavan näköisiä. Tekniikan lisäksi viime aikojen uudistuksia on se, että heikommin mukana pysyviä ei sijoiteta omiin luokkiinsa, vaan kaikki ovat samoilla tunneilla. Harjoitukset ja läksyt vaan mukautetaan kullekin sopiviksi.

Nopeammin ja halukkaasti oppivia ei tarvitse ”sortaa”. Katri Alho ja kollega ovat esimerkiksi järjestäneet futuuria opiskeleville yhdeksäsluokkalaisille jaon kahteen. Kahden rinnakkaisluokan kunnianhimoisemmat menivät yhteen luokkaan oppimaan asiaa syvällisemmin ja samanaikaisesti toisessa luokkahuoneessa opiskeltiin perustasoa.

Oppilaan valittavissa on sekin, treenaako hän enemmän suomenruotsin vain riikinruotsin puhujaksi, opettajat tukevat kumpaakin. Uusimmat oppikirjatkin muistuttavat esimerkiksi että ’sämpylä’ on suomenruotsiksi semla ja riikinruotsiksi fralla.

Lempäälän yläkoululaisille ruotsi on oppiaine muiden joukossa. Monet innostuvat kielestä tosissaan.

Lempäälän Pohjola-Norden on osa pohjoismaisia yhteyksiä vaalivaa Pohjola-Norden kansalaisjärjestöä. Koko järjestö viettää huhtikuussa Tampereella 90-vuotisjuhlaansa. Lempäälän yhdistys täytti viime vuonna 20 vuotta.

Monella lempääläisellä on muistoja vierailuista ja vieraista kolmesta pohjoismaisesta ystävyyskunnasta. Kanssakäymistä on harrastettu 1960-luvulta lähtien.

Pohjola-Norden myös Lempäälässä rohkaisee eri tavoin ruotsin oppimiseen ja harrastamiseen, mutta 120 jäsenen joukossa on sellaisiakin lämpimien pohjoismaisten suhteiden ylläpitäjiä, jotka eivät ole lainkaan opiskelleet kieliä.

Teksti ja kuvat: Riitta Mäkinen