Pieni 50-luvun kylä, jossa erilaisuus on kauhistus ja suvaitsemattomuus kukoistaa, toimii tapahtumapaikkana Hakkarin kesäteatterissa esitettävälle ulvovan myllärin tarinalle. Arto Paasilinnan tarina Panu Raipian dramatisoimana on draamakomedia, jossa paasilinnalaiseen tyyliin tehdään hirtehistä komediaa yhteisön jäsenistä.
Gunnar Huttunen hoitaa kylän myllyä hyvin ja työteliäästi. Öisin hänet valtaa pakottava tarve ulvoa. Hän ei itsekään oikein ymmärrä mikä laittaa miehen ulvomaan, mutta vielä vähemmän ymmärrystä heruu kyläläisiltä. Vaikka kylänväki ei miehen erilaisuutta sulata ja leimaa tämän hulluksi, niin kylään saapuva kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö sen sijaan kieltäytyy kohtelemasta miestä muiden tavoin. Molemmat saavat tuta, ettei ulkopuolelta ole helppo tulla sisäänpäinlämpiävään yhteisöön. Ja niitähän Suomenmaassa riittää.
Gunnar Huttusen roolissa nähdään Kari Peltonen, joka esiintyi pitkään muutama vuosi sitten lakkautetussa Messukylän työväen teatterissa. Hakkariin hän tuli mielellään, eikä pyyntöä mylläriksi ryhtymisestä tarvinnut miettiä pitkään.
– Tämä on miellyttävä haaste. Saan tyydytettyä nälkääni, kun on tarpeeksi sählinkiä, säätämistä ja tekemisen meininkiä. Tästä on hyvä kutina, olen täpinöissäni, Peltonen tuumaa hymyillen.
Erilaisuuden hyväksymisen lisäksi Ulvova mylläri kertoo Gunnarin ja Sanelman rakkaustarinan. Myös Peltosen vastanäytelijä Taru Vepsäläinen lähti Sanelman rooliin sen isommin miettimättä. Ohjaaja Anne Helminen vihjaa, että Akaassa aiemmin näytellyt Vepsäläinen on lahjakas laulaja, ja näytelmässä tullaan kuulemaan myllärin ulvomisen lisäksi myös Sanelman laulua. Helminen kehuu Peltosen ja Vepsäläisen keskinäistä kemiaa. Myös Peltonen on tyytyväinen vastanäyttelijäänsä ja muistuttaa kemioiden toimivuuden olevan kaiken aa ja oo.
– On tärkeää, että voi luottaa toiseen.
Helminen kertoo, että harjoitukset ovat edenneet hyvällä meinigillä. Näytelmä koostuu Gunnarin kohtaamisista kyläläisten kanssa ja lopulta kyläläisten kohtaamisesta Gunnarin kanssa.
– Gunnar on kylän omatunto. Kaikkien tulisi olla samanlaisia, mutta ovien takana ollaan salaa hulvattomia. Gunnar on sitä avoimesti, hän tiivistää.
Kuka lopulta onkaan hullu ja miten käy Gunnarin ja Sanelman rakkauden?