Reijo Alho pyöräyttää koneen käyntiin. Vanha venemoottori aloittaa tasaisen, teräksisen pulputuksensa.
Lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäki nappaa heti rytmistä kiinni, ja pian Samuli Kosminen on mukana naputtamassa ylösalaisin käännetyn ämpärin pohjaa.
Niin oudolta kuin se kuulostaakin, on trassinomainen rytmimusiikki ja moottorin pörinä rämsööläisessä maalaismaisemassa kuin kotonaan.
Tätä mielenkiintoista musiikkiperformanssia pääsee seuraamaan tulevan viikonloppuna, kun Suonojärven rannalla järjestetään kolmatta kertaa Moottorimusiikin festivaali.
Majamäki ja Kosminen toimivat festivaalin taiteellisina johtajina. Heidän mielestään Rämsöön järvenrantaidyllillä on ehdottoman keskeinen rooli lopputuloksen kannalta.
– On etuoikeus, että saa tehdä musiikkia tällaisessa paikassa, Kosminen toteaa.
– Kun on viettänyt valtaosan elämästään isossa kaupungissa, tuntuu maaseudun rauha eksoottiselta ja romanttiseltakin. Urbaanien elementtien ja koneiden tuominen tällaiseen paikkaan luo kiehtovan kontrastin.
Musiikki-instrumenttina moottori on paljon muutakin kuin pelkkä kone.
Muusikon silmissä moottorissa on jopa inhimillisiä ominaisuuksia. Käyhän kone joka kerta eri lailla.
Teho Majamäkeä moottorit silminnähden kiehtovat. Hänen mielestään moottori voi olla herkkä, sympaattinenkin.
Majamäki kertoo, että koneista löytyy tietynlaista pehmeyttä. Ne eivät ole vain brutaaleja pörisijöitä.
– Moottori on kuin mikä tahansa instrumentti, selvittää Majamäki.
– Yksittäin kuunneltuna sen ääni voi olla yksipuolinen, mutta yhdistelemällä erilaisia koneita, soittimia ja mikin sijoitusta voi saada mielenkiintoista musiikkia aikaan.
Moottorimusiikkia kannattaa tulla vastaanottamaan silmät ja sieraimet auki, korvien lisäksi tietenkin.
– Moottorimusiikkia voisi olla vaikea levyttää. Tämä on monin aistein koettava performanssi. Moottorin käynnistäminen, hajut, ympäristö – kaikki vaikuttavat lopputulokseen.
Moottoreiden lisäksi Rämsöössä nähdään ensi kertaa julkisessa käytössä Majamäen valtava putkimarimba.
Soittimen suurimmat putket ovat vähän alle kolmemetrisiä.
– Sitä voi soittaa esimerkiksi pingismailoilla. Aiomme myös kokeilla marimban soittamista liekinheittimellä, Majamäki paljastaa.
Kikka perustuu liekinheittimestä tulevaan ilmanpaineeseen, joka resonoi soittimen putkissa. Samaan tapaan kuin tyhjään limsapulloon puhallettaessa.
Meluleluja ja moottoripoppia
Moottorimusiikin festivaali järjestetään Rämsöössä 15. ja 16. elokuuta. Ohjelma koostuu kahdesta konsertista, Rautalasta ja Tempolasta.
Tempola pitää sisällään paikallisten esiintyjien, naiskuoron ja erikoisten instrumenttien laulua ja musisointia. Mukana on myös Melulelu-teos, jossa musiikkia luodaan rämsööläisten lapsien leluilla. Tempola on johdanto Rautala-konsertille.
Rautala tarjoaa sykkivää terästä ja eloperäisiä lauluja. Konsertin esiintyjät ovat laulaja Paula Vesala, jouhikkomestari ja runonlaulaja Pekko Käppi sekä jazzsaksofonisti Linda Fredriksson. Lavalle nousevat myös projektin taiteelliset johtajat, lyömäsoitintaiteilijat Samuli Kosminen ja Samuli ”Teho” Majamäki sekä tietenkin myös Rämsöön sympaattiset vanhat koneet ja moottorimestarit.
Samuli Kosminen kertoo, että Tempolan Melulelu-teosta työstetään yhdessä paikallisten lapsien kanssa vielä festivaalia edeltävällä viikolla.
– Jokainen lapsi sai tuoda minkä tahansa lelun, josta lähtee jokin ääni. Eräs toi pyykkipojan, toinen taas lelusähkökitaran. Leluista lähtevistä soundeista luomme sitten Melulelun musiikkia.
Festivaalin taiteelliset johtajat lupaavat, että pääkonsertti Rautala sisältää niin pop-biisejä kuin taidemusiikkiakin.
Joukossa on myös maailmanmusiikkisävyjä.
– Kappaleet on hiottu valmiiksi yhdessä koko porukalla. Osa biiseistä on Paula Vesalan sanoittamia ja säveltämiä, osa taas Pekko Käpin, kertoo Kosminen.
– Positiivista on se, että työskentely tällä porukalla on ollut todella vaivatonta.
