Monella se oli autotallissa valmiina odottamassa syntymäpäivää.
Minkäänlaista opetusta ei tarvinnut. Sen kun hyppäsi satulaan vain. Tuossa kaasu, siinä jarru ja tässä kytkin. Sitten liikenteen sekaan.
Nyt tuntuu hullulta, että vielä viisitoista vuotta sitten mopoilla ajeltiin ilman korttia.
Voi sitä kauhistelun määrää, jos mopoautoilijat ja skootterikuskit kurvailisivat 2010-luvulla autojen seassa ilman virallista todistusta ajotaidostaan.
Nykyisin mopoilijat saavat varsin kattavan perehdytyksen liikenteessä ajamiseen. Mopokoulu sisältää kuusi tuntia teoriaa ja kolme tuntia käsittelyopetusta. Kortin saa, kun läpäisee teoriakokeen ja moponkäsittelyä mittaavan testin.
Nuorille oma ajopeli on tuttu ja liikennesäännöt tuoreessa muistissa. Suurin osa aikuisista taas on sitä ikäluokkaa, jolta ei korttia vaadittu. Ei ihme, jos asenne mopoja kohtaan on ennakkoluuloinen.
Malttia, autoilijat
Autoilijoiden mielestä mopokuskit ajavat liian kovaa tai liian hiljaa. Ihmetellään, että miksi niillä mopoilla täytyy temppuilla, hölmöillä ja ajella rinnakkain. Tai sitten naapurin viritetty Solifer pitää häiritsevän kovaa ääntä.
Lempäälän Cap-autokoulun opettajan Juha Frostin mielestä mopoilijoita parjataan liikaa.
– Nuoret ovat oikein fiksuja. He ovat aloittelijoita liikenteessä, mutta oppivat nopeasti.
Frosti toivookin autoilijoilta malttia ja kärsivällisyyttä. Toki ylilyöntejä sattuu joskus, kaikille meistä.
– Käsittelytaidot mopokuskeilla ovat yleensä oikein hyvät, mutta tietty liikenne vaatii totuttelua, sanoo Frosti.
– Koetan teroittaa nuorille etenkin sitä, että miettikää, miten ajatte kaveriporukassa. Joukossa tyhmyys valitettavasti tiivistyy.
Vaaratilanteet syntyvät useimmiten liian suuren tilannenopeuden takia.
– Kun mopo kulkee sen 45 kilometriä tunnissa, ajetaan monesti kaasu pohjassa sellaisissa tilanteissa, jossa vähempikin vauhti riittäisi, kertoo Frosti.
Riskitilanteet syntyvät useimmiten risteysalueilla. Suurin osa haavereista on tieltä suistumisia ja ulosajojoa. Mopoautokin voi kaatua kyljelleen, jos ajaa kurviin talla pohjassa.
Lisää tehoa mopoihin?
Kuvittele, että köröttelet aamuruuhkassa neljääkymppiä kahdeksankympin alueella. Letka perässäsi kasvaa. Välillä joku tekee uhkarohkean ohituksen, ja joudut väistämään pientareen puolelle.
Tällaista on mopoilijan arki liikenteessä.
Mopoilijat toivovatkin menopeleihinsä lisää nopeutta. Juha Frosti on tehnyt mopokoulutunneillaan gallup-kyselyä, mikä olisi nuorten mielestä hyvä nopeus mopolle. Vastaus on ollut useimmiten 60 kilometriä tunnissa.
Nuoret perustelevat vastaustaan sillä, että nykyistä kovempaa kulkevat mopot pärjäisivät paremmin liikenteessä autojen kanssa.
Frosti painottaa reittivalintojen merkitystä. Ei mopolla kannata ajella samoja reittejä kuin autolla.
Suurin osa ei kohella liikenteessä
Mopo symboloi nuoruuden vapautta. Viisitoistavuotias siirtyy lapsuudesta nuoruuteen usein kaksipyöräisen satulassa. Tai kuten nykyään yhä useammin: mauton ratin takana.
Monelle ripille pääsy ei ole mitään verrattuna siihen tunteeseen, kun kaasuttaa ensi kerran kotipihasta illan rientoihin mopollaan.
Mutta kuten klisee kuuluu, vapauden mukana tulee aina vastuu. Mopo on askel kohti aikuisuutta. Liikenteessä mopoilija on vastuussa paitsi omasta, myös mahdollisen kyyditettävän turvallisuudesta.
Lempääläläisen Minni Räisäsen, 14, mukaan nuoret ovat suurimmilta osin vastuullisia mopoilijoita.
– Kyllä nuorile on ajotaidot hallussa. Kaikki pojat eivät niin paljon välitä, ja välillä kuulee juttua, kuinka jotkut ajaa hurjasti.
Haastatteluhetkellä Cap-autokolun mopokoulua käyvällä Minnillä oli edessään teoriakoe. Vasta sen läpäistyään hän pääsee harjoittelemaan ajamista.
Nurmella asuva Minni odottaa innolla mopokortin saamista. Sitten kulkeminen kouluun ja vapaa-ajan viettoon helpottuu huomattavasti.
