Vesilahden kunnanvaltuusto käsitteli 4.3. pitämässään kokouksessa kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten tekemiä aloitteita. Listalla oli monta mielenkiintoista ja toteuttamiskelpoista ehdotusta asioiden paremmaksi hoitamiseksi.
Ehkä tärkein entisen kunnallismiehen näkökulmasta oli Ari Marttilan aloite, jossa ehdotettiin laaja-alaisen kehitysohjelman käynnistämistä, millä tavoiteltaisiin toiminnan tehostamista ja sen myötä kunnan taloudellisen tilanteen parantumista.
Vastauksessaan kunnanhallitus ilmoitti aloittavansa kevään 2013 aikana kunnan talouden tervehdyttämisohjelman laatimisen.
On mielenkiintoista nähdä tämä uusi talouden tervehdyttämisohjelma. Ainakin talousarvion merkittynä sen sisältö tulisi olemaan samansuuntainen kuin vuonna 2008 laadittu. Siis kiinteistöjen myyntiä, tulo- ja menopuolen läpivalaisua, tuloveroprosentin ja kiinteistöveron nostamisen vaikutusta. Sitähän on jo tehty neljä vuotta, mutta menot ovat edelleen tuloja suuremmat ja velkaantuminen jatkuu. Mielestäni Marttila sai huonon vastauksen.
Saatan olla väärässä, mutta mielestäni Marttilan aloitteeseen sisältyy paljon enemmän kuin tuo yllä oleva kunnanhallituksen tervehdyttämisohjelman mahdollinen sisältö. Aloitteessa kiinnittyy huomio ehdotukseen ”laaja-alainen kehitysohjelma, …toiminnan tehostaminen ja sen myötä toteutuva taloudellisen tilan parantuminen”
Nähdäkseni tuo kehitysohjelma tarvitsee paitsi talousarviossa mainitun ”vaihtoehtoisten palvelujen tuottamis- ja järjestämistapojen kartoittamisen” myös sen, että tarkastelun kohteeksi otetaan kunnan koko työntekijäorganisaatio lähinnä tuottamisen näkökulmasta.
Se merkitsee sitä, että henkilöstön työkuvat otetaan organisaatiossa tarkastelun kohteeksi juuri yllämainitusta näkökulmasta, tarvittaessa ja mieluiten ulkopuolisen konsultin toimesta. Karsitaan tarpeeton ja tarkastellaan, voidaanko työkuvia ja tehtäviä laatia uudelleen ja yhdistellä.
Tiedän kokemuksesta neljän vuoden takaa, että tyhjäkäyntiä ja tehotonta tuotantoa on. Voidaan perustellusti kysyä, oliko sivistystoimen johtajan virka tämän kokoisessa kunnassa tarpeellinen. Olisiko hänen tehtäviään voitu järjestää muun organisaation yhteyteen? Jotkut työntekijät ovat sitä mieltä, että olisi voitu.
Rakennus- ja ympäristölautakunta ei lausunnossaan hyväksy asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudullisia periaatteita. Kuitenkin tervehdyttämisohjelmassa tämäkin olisi otettava huomioon. Uudisrakentaminen olisi sallittava vain kaava-alueilla. Niiden ulkopuolella, lievealueilla ja edelleen muualla haja-asutusalueilla, sallittava vain maatilojen ja vanhojen jo olemassa olevien kiinteistöjen uudisrakentaminen.
Kun nousukausi taas alkaa ja Vesilahteen muutto kiihtyy, vuosittainen väestönkasvu, ellei hillitsemistoimenpiteitä laadita, kasvaa hallitsemattomaksi.
Toivottavasti Ari Marttilan aloite otetaan tosi vakavasti. Entiset konstit eivät enää auta. Tarvitaan ”pussillinen” uusia. Mielenkiintoista nähdä, kykeneekö kunnanhallitus uusajatteluun.
Heikki Eronen
vm-35