Kirsti Kuronen: Suksin
Ehdin lukea vasta muutaman runon Kirsti Kurosen kokoelmasta Suksin, kun mieleeni tulvahti valtaisia määrä unohtuneita kokemuksia hiihtämisestä luonnon keskellä.
Millaista oli suksia umpihangessa, taivaltaa rahisevalla jäällä tai lykkiä vauhtia hyvässä alamäessä parhaalla pakkaskelillä. Ja kuinka monet sälesukset pärähtivätkään päreiksi hyppyreissä ja vauhtimäissä.
Ja ennen kaikkea se, kuinka hiihtäminen on paljon enemmän kuin kahdella puulaudalla ja kepillä eteenpäin pyrkimistä. Luonnossa hiihtäessään ympäristö ja sisäinen maailma herää eloon.
Kirsti Kuronen kuvaa riemukkaasti hiihtämisen kokemusta ja mielenmaisemaa.
Runoilija kertoo kuinka käpyä nakertava orava tarkkailee hiihtäjän valmistautumista ja matkaan lähtöä. Järvisen sukset taas ihmettelevät kuistilla, että tähänkö ne jäävät rullalaudan kaveriksi koko kesäksi.
Hiihtohuumattu lähtee vaiston varassa sumuun lykkimään kohti tuttua kalliosaarta ja löytää perille, ennemmin tai myöhemmin.
Kirsti Kurosen runokokoelmaa voi lukea monella tavalla, sillä Suksin kertoo elämästä.
Merkittävä havainto -tekstissä Kirsti Kuronen kuvaa, miten hän 16-vuotiaana ymmärsi, mikä on kilpahiihdon ja huvihiidon olennainen ero. Tämä on tärkeä huomio.
Suksin onkin myös opas vapaan mielen hiihtoon aikana, jolloin kilpahiihto on kutistanut hiihtämisen mielenmaiseman 16:9-kokoon ja sekunnin osiin.
Kari Pusa
Sari Peltoniemi: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille
Rakastetut Grimmin sadut kirjoitettiin alun perin aikuisille. Aiheet olivat rankkoja. Esimerkiksi Kädetön tyttö -sadussa harjoitettiin insestiä ja katkottiin käsiä.
Näin brutaalia sisältöä ei onneksi löydy nykyajan aikuisten saduista.
Kirjailija Sari Peltoniemen saduissa haetaan elämän vettä, vieraillaan tuulien talossa, tutustutaan kielletyn huoneen ammeeseen ja ihmetellään miehestä syntynyttä lasta. Miehestä syntynyt pohtii ihmisyyttä vähän vinksahtaneiden tarinoiden läpi.
Teos sisältää yhteensä 15 satua. Kirjan ideana on törmäyttää kaksi maailmaa: lapset ja aikuiset, menneisyys ja nykyisyys, pieni ja suuri. Teos on ennen kaikkea puheenvuoro sadun voimasta. Se tuo satujen viisauden aikuisten ulottuville.
Loppusanoissa Peltoniemi kertoo, että hän on lukenut satuja koko ikänsä ja että se on vaikuttanut hänen kirjoittamiseensa. Nyt hän halusi kohottaa näkyväksi sellaisia sadun piirteitä, jotka kirjailijaa itseään ovat puhuttaneet.
”Tämän kirjan jutut ovat satuja. Eivät enempää eivätkä vähempää. Niissä on oma symboliikkansa niin kuin saduissa aina, mutta tärkeintä on tarinointi, mielikuvituksen vapaa ja hurja virta,” Peltoniemi kirjoittaa.
Lempäälässä asuva Sari Peltoniemi on julkaissut urallaan parikymmentä teosta. Hän ollut muun muassa Finlandi Junior -ehdokkaana. Keväällä hän sai Laivakello-palkinnon, joka myönnetään ansioituneelle nuortenkirjailijalle.
Jussi Saarinen
