Esko Mälkönen kirjoitti (L-VS 14.1.), että Pirkanmaan Jätehuollon tuloksesta hyötyy vain Tampereen kaupunki. Näin ei ole, vaan yhtiö palvelee kaikkia 17 omistajakuntaansa tasapuolisesti. Jätehuollon yhteistyöstä hyötyvät kaikki – asukkaat, ympäristö ja kunnat.
Toimintamme perustana on vastuullinen toiminta, suunnitelmallinen ja tarkka taloudenpito sekä kuntien omistajaohjaus. Olemme 20 vuoden aikana saaneet hiottua järjestelmän, jossa palvelemme alueemme 430 000 asukasta yhtenevillä periaatteilla. Asukkaat lajittelevat syntypaikalla vaaralliset ja materiaalina kierrätettävät jätteet erikseen ja erilliskerätyt jätelajit ohjataan teollisuuden raaka-aineiksi. Joka kunnasta löytyy jäteasema, Repe&Romu -kierros sekä eko- ja aluejätepisteet. Jätteenkäsittely on keskitetty Tampereen Tarastenjärven ja Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksiin. Jätteet noudetaan kohtuullisin kustannuksin, oli kyseessä sitten haja-asutusalueen metsämökki tai taajaman tiheä kerrostaloverkosto. Kuljetuksesta huolehtivat kilpailutetut yksityiset kuljetusurakoitsijat.
Taksaesitykset muodostetaan urakkakilpailutusten pohjalta. Viime vuonna taksoja ei korotettu lainkaan ja tänä vuonna hintoja laskettiin muutamien keräysvälinetyyppien osalta ja toisia nostettiin hyvin maltillisesti kuljetuskustannuksiin perustuen. Hintamme pärjäävät erinomaisesti valtakunnallisissa vertailuissa.
Tuoreimpana Suomen Kiinteistöliiton indeksitalovertailu 2014. Yhtiön perustajakunnissa, (mm. Pirkkalassa ja Lempäälässä) maksetaan jätehuollosta 13 senttiä/asuinneliöltä kuukaudessa. Vertailun kalleimmissa kunnissa, muualla Suomessa, kustannus on jopa 25 senttiä/asuinneliö.
Yhtiömme toimii omakustannusperiaatteella ja tulos käytetään jätehuollon kehittämiseen. Olemme tehneet maltillista voittoa turvataksemme toimintamme ja varmistaaksemme tiedossa olevat isot investoinnit. Tuloksestamme maksettavan yhteisöveron saavat sekä valtio että kunnat voimassaolevien lakien mukaisesti. Kirjoittaja viittaa alhaisiin korkotuottoihin, mutta niiden takana ovat koko euroalueen erittäin matalalle painuneet markkinakorot, joista tallettajat eivät hyödy muuallakaan käytännössä juuri mitään. Riskisijoituksiin ja korkotuottojen tavoitteluun ei kaltaisemme vastuullinen kuntayhtiö voi ryhtyä.
Parhaillaan käynnissä olevan ison investoinnin, Tammervoiman hyötyvoimalan, rahoituksessa onnistuttiin niin hyvin, että yhtiömme omarahoitusosuus oli vain 1,1 milj. euroa. Rahoituspaketin saamisessa edesauttoivat vahvasti Tampereen konsernipankin toimet ja hyvät rahoittajasuhteet. Tampereen Sähkölaitoksen kanssa toteutettavan hyötyvoimalan kustannusarvio on 109 miljoonaa euroa. Voimala alkaa tuottaa lämpöä ja sähköä nykyisin kaatopaikalle menevästä sekajätteestä vuoden 2016 alussa. Voimalan rahoituksesta säästyneille varoille on kuitenkin heti käyttöä, sillä kevään aikana päätetään biojätteiden käsittelyn uudistamisesta ja biokaasulaitoksen rakentamisesta. Näihin jätehuollon ja ympäristön kannalta olennaisiin investointeihin kunnat yltävät vain yhteistyöllä.
Olemme vastuussa vanhoista kaatopaikoista useita kymmeniä vuosia. Kaatopaikat suljetaan ja niiden maisemointiin ja jälkihoitoon on varauduttu lain edellyttämällä tavalla. Myös maisemointivarausten suuruutta joudutaan tarkentamaan säännöllisesti, kun lainsäädäntö, tekniikat ja toimintaympäristö muuttuvat.
Olemme kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että yhtiön tulos tulee pitää kohtuullisena. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, että tulos riittää tulevien investointien ja ympäristövastuiden hoitamiseen.
Harri Kallio
toimitusjohtaja
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
