Sämpylätaikina kohoaa lieden päällä olevassa leivonta-astiassa. Pehmoisen taikinan pinta kohoaa kohti astiaa peittävää astiapyyhettä. Liesi on hiukan lämmin, sillä alapuolella oleva uuni on jo lämpenemässä. Juuri sopiva hentoinen lämpö kohottelee taikinaa pulleaksi ja ilmavaksi. Lieden viereisellä tasolla makaa jauhoisten sormenjälkien peittämä tablettitietokone.
Kun äitini alkaa leipoa, ottaa hän esille ikivanhan keittokirjan, jonka kannesta on irronnut palasia, ja jonka viimeisille sivuille kirjoitettujen ikuisten reseptien muste on levinnyt läpi sivujen. Paperissa on läikkiä ja sivujen välistä pöllähtää jauhoa.
Äidin bravuuri on tumma maustekakku, jota tehdessä taikinakulhoon kiepsautetaan paljon omenasosetta.
Mausteiden tuoksu on huumaava, ja uunista tullut kakku maistuu mahdottoman makoisalta. Taikinakulho rippeineen oli suuri kiistan kohde lapsuudessa, sillä kaikki perheenjäsenet tahtoivat päästä maistamaan maustekakun vaaleanruskeaa taikinaa mustine maustepilkkuineen.
Oma leivontaurani alkoi tosissaan koulun kotitaloustunneilla. Toki olin auttanut äitiä ja isompia sisaruksia leivonnassa aikaisemminkin, mutta koulussa sain varmuutta kotitöiden tekoon ja hienot kotitalouskirjat käteen.
Ensimmäiseen asuntoon muuttaessani kirjat olivat tärkeä osa muuttokuormaani, ja kylläpä niistä on esimerkiksi karjalanpaistin ohjetta tullut katsottua ihan viime vuosiin saakka.
Kotitalouskirjoja tärkeämmäksi on noussut kuitenkin pikkuinen vihreä kansio, johon olen koonnut parhaita reseptejäni.
Ensimmäinen reseptini oli tietokoneella kirjoitettu ja vanhanaikaisella matriisitulostimella printattu pitsapohjan ohje, jonka alkuun olin näppärästi näpytellyt myös nimeni, kotiosoitteeni ja puhelinnumeroni. Vaikka niin nimi, osoite kuin puhelinnumerokin ovat jo muuttuneet, kulkee tuo resepti edelleen mukanani uusiin osoitteisiin.
Nykyään lähestulkoon kaikki maailman reseptit löytyvät internetistä hakemalla. Tablettitietokoneen hankittuani kokeilin tehdä ruokaa siten, että resepti näkyi tabletin ruudulla. Koska näyttö meni välillä virransäästötilaan, piti kosketusnäytöltä saada ohje esiin pikaisesti, jolloin tabletin pinnalle ripsahti milloin mitäkin raaka-aineita.
Olenkin päätynyt leivonnassa ja ruuanlaitossa tietotekniseen kompromissiin. Etsin reseptit tietokoneelta ja tulostan ne.
Jos resepti on niin hyvä, että haluan tehdä samaa uudelleen, talletan tulosteen vanhaan vihreään kansiooni. Kansiossa onkin kattava valikoima nykyaikaisiakin ohjeita. Suosikkejani ovat sanomalehdestä leikattu hyvä lättyohje, internetistä kalastetut ”Sotkun munkkiohje” ja helppo tortillavuoka.
Onneksi internetissä olevat reseptit voi tulostaa uudelleen, mikäli vanha tuloste on rasvaläikkien peittämä.
Sulatetulla suklaalla kuorrutetun tabletin korvaaminen uudella olisi hieman kalliimpi operaatio.
