Seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2017 ja nykyiset valtuustot istuvat puoli vuotta ylimääräistä. Miten äänestäjät viettävät vaalien välisen ajan? Seuraavatko he politiikan, yhteisten asioidemme hoitoa vai odottavatko he seuraavia kampanjoita, joissa itse kukin valituksi haluava koettaa saada itsensä tykö?
Edustuksellisessa demokratiassa virkahenkilöstö valmistelee organisaation sisällä asioita. Sen jälkeen lautakunnat keskustelevat luottamuksellisesti ja vievät esityksiään eteenpäin kunnanhallitukselle. Edelleen ollaan itse käsittelyn kannalta luottamuksellisessa tilassa, vaikkakin esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovatkin netissä etukäteen luettavissa. Ns. rivivaltuutettuja auttaa mm. ennen kunnanvaltuuston istuntoa oleva informaatiokokous. Samoin valtuustoryhmien sisällä keskustellaan asioista omien kyseisten asioiden kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Edelleen luottamuksellisesti.
Kunnan merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten päätösten teko tapahtuu kunnanvaltuuston avoimissa kokouksissa. Lempäälässä silloin tällöin jokunen henkilö tulee kokoukseen yleisöksi. Kyseessä varmaan on silloin joku erityinen asia, josta kyseiset vieraat haluavat saada lisää tietoja. Valtuuston istunnossa voi saada tosiaan lisää tietoa kustakin käsiteltävästä asiasta. Siellä saa tietoonsa tehdyt päätökset reaaliajassa. Siellä tulee esille myös valtuutettujen valtuustotoiminta.
Olisi hyvä, jos valtuuston asiat olisivat hyvin valmisteluja ja päätöksentekijöiden tiedossa kaikilta oleellisilta osiltaan ennen päätöksen tekoa. Silloin ne voitaisiin nuijia pöytään ilman yhtään puheenvuoroa. Näin ei aina kuitenkaan ole. Siksi valtuuston kokouksissa käytetään puheenvuoroja, tehdään vastaesityksiä, pidetään kannatuspuheenvuoroja, pöydällepanoesityksiä ja ponsiesityksiä. Näiden puheenvuorojen tarkoitus ei ole ajaa julkisuutta kyseiselle puheenvuoron pitäjälle. Sen ne kuitenkin tekevät varsinaisen tarkoituksensa ohella automaattisesti.
L-VS ja joskus Aamulehtikin uutisoivat toimittajansa valitsemalla ”suodattimella” nettisivuillaan ja lehdissään valtuustoissamme tehdyistä päätöksistä ja käydyistä keskusteluista. L-VS on koemielessä videoinut Lempäälän ja Vesilahden valtuustojen istuntoja. Näissä videoinneissa ei ole ollut suodattimia, siellä on näkynyt aina koko kokous kaikkine puheenvuoroineen.
L-VS:n kokousvideoinnin katselijoita on ollut jonkin verran. Kun muutama sata lempääläläistä aktiivista henkilöä seuraa nettilähetystä livenä tai katsoo sen netistä jälkeenpäin, tieto kokousten kulusta leviää heidän kauttaan laajalti. Jo tämäkin vahvistaa demokratiaa.
Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että äänestäjät itse mahdollisimman laajasti seuraisivat edushenkilöidensä toimintaa kampanjakausien välillä. Siten olisi mahdollista saada tietoa seuraavan äänestyksen pohjaksi. Valtuuston kokousten asiat ovat monipuolisia, kulmikkaita ja joskus vaikeasti ymmärrettäviä. Mutta ne eivät ole rakettitiedettä, kunhan vain aktiivisesti seuraa valtuuston toimintaa. Sitä paitsi videokuvausten tekniset heikkoudet ovat voitettavissa.
Toivon, että Lempäälän valtuuston istuntojen videoinnit jatkuvat pysyväisluonteisesti. Toivon, että mahdollisimman moni kuntalainen ehtii seuraamaan niitä livenä tai katsomaan jälkeenpäin ne netistä.
Lempäälän kunnan nettisivuilla on valtuuston kokousten videokuvauksiin liittyvä kansalaiskysely. Lähidemokratiasta puhutaan joskus juhlavasti ja idealistisesti. Tämä kysely toteuttaa sitä konkreettisesti. Siihen kannattaa osallistua.
Heska Korhonen