Säännöllinen ruokinta on pienille siivekäsystävillemme parasta, mitä ne talvella tarvitsevat ja ansaitsevat. Talviruokinnasta on iloa myös ruokkijalle, sillä talvilintujen puuhastelujen seuraaminen on mainiota luonnon opiskelua ja antaa auttajalle takuuvarmasti hyvän mielen.
Topelius kuvasi talvilintujen ahdingon liikuttavasti: ” Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.”.
Pikkulinnun talvipäivä kuluu lähes yksinomaan ravinnonhaussa. Sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selviytyäkseen kovan pakkasyön yli. Talviruokinta auttaakin monta talvehtivaa lintua seuraavaan päivään, ja aina kevääseen asti.
Suomen noin 250 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Yleisimpiä ruokintapaikan vieraita ovat tali-, sini- ja hömötiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku.
Moni muukin laji on oppinut hyödyntämään ruokintoja viime vuosina. Ruokinnalleen voi saada puukiipijän, tiklin, pikkukäpylinnun, pyrstötiaisen tai urpiaisen. Myös yhä useampi mustarastas talvehtii meillä ruokintojen turvin.
Vesilahden Riuttankulmalla Kirsi Rekolan ruokintapaikalla käy mielenkiintoisia vieraita. Viherpeippojen, tiaisten ja punatulkkujen lisäksi talimakkaroilla herkuttelee pikkutikka ja kaksi harmaapäätikkaa.
Metsälinnuistamme kuusitiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta nekin vierailevat ahkeraan ruokintapaikoilla pakkasen kiristyessä. Ruokinta on tärkeää suuresti vähentyneille hömö- ja töyhtötiaisille. Sen sijaan talitiaiskanta on kaksinkertaistunut ja sinitiaiskanta kymmenkertaistunut talviruokinnan, leudontuvien talvien ja runsaan pöntötyksen ansiosta.
Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali.
Kolmen ruokintapaikkani pähkinämurskaa linnut eivät voi vastustaa, eikä oravia saa pysymään poissa. Jos pähkinää on tarjolla, auringonkukkaan, kauraan ja taliiin ei kosketa. Linnutkin osaavat nirsoilla. Yövieraana kettu käy tarkastamassa, olisiko ruokinnalla jyrsijöitä tai linnuilta maahan karissutta syötävää.
Pihabongaus järjestetään jälleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Birdlife Suomen tapahtumassa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa.
Tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta tarkkailemalla pihapiirin linnustoa. Samalla kerätään arvokasta tietoa talvilinnustosta.
Viime tammikuun pihabongauksessa Lempäälässä havainnoitiin lintuja 44 pihamaalla ja Vesilahdessa 21 pihalla. Koko maan kolmen kärjen muodosti talitiainen, 120 000 yksilöä, keltasirkku, 112 000 yksilöä ja tilhi pihlajanmarjojen suursadon ansiosta 108 000 yksilöä.
Teksti: Hannu Järvinen
