Karaistuneet joutsenet ja kanadanhanhet viivyttelevät muuttomatkaansa viimeiseen asti. Vasta järvien ja sulapaikkojen jäätyminen saa nämä sinnittelijät suuntaamaan muuttomatkansa ensin Selkämerelle ja sieltä Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin ja Pohjanmeren talvehtimisalueille.
Joulunpyhinä maisemat näyttivät lähes epätodellisilta. Lumesta ei merkkejä, pellot ja järvet sulana, kuin syyskuussa.
Vesilahden Vähäjärvi oli Tapaninpäivänä valkoisenaan valkolinnuista. Jani Vastamäki laski järvellä 251 loilottavaa laulujoutsenta. Lisäksi Vesilahden Mantereenjärvellä odotteli talven tuloa 55 laulujoutsenta ja 105 kanadanhanhea. Joulupäivänä Vähäjärven joutsenten seasta löytyi myös yksinäinen kyhmyjoutsen. Tilanne kuitenkin muuttui talven saadessa otetta Tapaniniltana järvien jäätyessä ja seuraavana päivänä nähtiin lukuisia joutsenauroja suuntaamassa lounaaseen. Lopulta oli joutsentenkin uskottava talven alkaneen!
Vähäjärvi, 45 ha:n suuruinen lintuvesi, kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvellä pesii uhanalaiset puna- ja tukkasotkat, sekä lintudirektiivilajeista ruskosuohaukka, laulujoutsen, kurki ja kalatatiira. Järven ongelmana on liika rehevöityminen ja umpeenkasvu.
Viime kesänä merikotkapari oli mieltynyt Vähäjärven isoihin haukiin, sillä lähes päivittäin merikotkat päivystivät tutuissa rantapuissa Mauri Sorrin kuvattavina.
Maakotka on merikotkaa huomattavasti harvinaisempi näky Pirkanmaalla, vaikka sisämaassa ollaankin. Vesa Haapaniemi havaitsi Vesilahden Saastonkulmalla kaartelevan maakotkan 22. joulukuuta.
Teksti: Hannu Järvinen
