Vain punatulkun kokoinen varpuspöllö on koostaan huolimatta tehokas tappokone, joka ilmestyessään talvisille ruokintapaikoille saa tiaiset paniikkiin. Pikkupöllö ei nirsoile ruokansa suhteen. Ruokalistalla on myyriä ja päästäisiä, mutta myyrien katovuonna saalistus kohdistuu pääasiassa pikkulintuihin.
Varpuspöllö viettää pesimäaikaan hiljaiseloa vanhoissa havumetsissä pesien pohjantikan ja käpytikan pesäkoloissa tai nykyään yhä useammin rengastajien rakentamissa vaateliaissa varpuspöllön erikoispöntöissä.
Varpuspöllön pesän paljastaa varpuspöllönaaraan siisteys. Ainoana pöllönä varpuspöllö tyhjentää pesäkolostaan myyränkarvoja ja syöntijätettä isoksi kasoiksi pesäpuun juurelle, mistä voi helposti todeta, missä vaiheessa pesintä on.
Viime kesänä sekä Lempäälässä että Vesilahdessa pesi kolme varpuspöllöparia erikoispöntöissä. Pikkupöllön poikaset rengastivat lempääläläinen Keijo Ruuskanen ja Vuoreksessa asuva Annika Rossi. Pikkupöllö munii tavallisesti 5–8 valkoista, sokeripalan kokoista munaa, mutta huippumyyyrävuonna pöntöissäni on ollut jopa 10 munaa. Aina ihmettyttää, miten tämä pikkupallero pystyy hautomaan moisen munamäärän pienen vatsansa alla.
Varpuspöllöpöntötyksen todellisin hyötyjä on kuitenkin talitiainen, sillä omissa 130:ssä varpuspöllön pöntössäni oli viime kesänä kuusi varpuspöllön pesintää, mutta talitiaisella 96 pesintää sekä muutama kirjosiepon ja ampiaisen pesintä. On tärkeää, että maaston viedään runsaasti erikokoisia linnunpönttöjä. Kolopula on edelleenkin kova!
Varpuspöllöllä on muista pöllöistä poiketen erikoinen ja järkeenkäyvä tapa varastoida saaliseläimiään talven varalle pönttöihin ja pesäkoloihin. Talvivarastointi alkaa loka-marraskuulla ensimmäisillä pakkasilla, jolloin myyrä- ja lintusaalis jäätyy pönttöihin. Varpuspöllö sulattaa nälän yllättäessä pakastamiaan varastoja syömäkuntoon ruumiinsa lämmöllä.
Hyvänä myyrävuonna pöntöt ovat pullollaan saaliseläimiä, mikä kertoo pikkutappajan saalistuskyvyistä. Suurimmasta varpuspöllön talvivarastosta on löydetty Pirkanmaalla yli 300 myyrää.
Varpuspöllötutkija Timo Salmela tarkasti joulukuussa varpuspöllön talvivarastoja saadakseen ennakkotietoa tulevasta pöllövuodesta. Parhaaseen pönttöön varpuspöllö oli varastoinut 20 metsämyyrää, kuusi peltomyyrää, 18 metsäpäästäistä, neljä vaivaishiirtä, yhden sinitiaisen, kaksi puukiipijää ja yhden hippiäisen. Näillä eväillä pöllö selviää pitkälle kevääseen!
Vielä 60-luvulla varpuspöllötietämys oli vähäistä ja lintu luokiteltiin uhanalaiseksi lajiksi, kun sen elintapoja ei tunnettu hyvin. Lintuharrastajien kehitettyä varpuspöllölle soveltuvan erikoispöntön tietämys varpuspöllöstä on kokonaan muuttunut. Pikkupöllökanta on elinvoimainen ja maan kokonaiskannaksi arvioitiin vuonna 2010 5 800 paria.
Pirkanmaalla oli vuonna 2014 varpuspöllölle asennettuja erikoispönttöjä maastossa 979 kpl ja niissä todettiin kaikkiaan 125 pesintää.
Teksti: Hannu Järvinen
