Mikko Honkiniemi asensi Vesilahden Laukkoon, Tiisalaan ja Krääkkiöön yli sata kottaraispönttöä, joissa kottaraispoikasten lähdettyä toukokuun lopussa pesivät varsin mielellään myös tervapääskyt. Kuva: Kari Isokivijärvi
Maailman suurimmat linnunpönttötalkoot alkoivat maaliskuun alussa juhlavasti, kun presidenttiparimme luovutti Miljoona linnunpönttöä -kampanjan ensimmäiset viralliset pöntöt numeroilla 1 ja 2. He rakensivat pöntöt nopeuskisassa ja voiton vei täpärästi Jenni Haukio.
Vesilahdessa Jere Toivola kuunteli helmipöllön soidinta Kuralassa, Vesa Haapaniemi Saastonkulmalla ja Jani Vastamäki Littuskiventien maastossa. Kuva: Hannu Järvinen
Maanlaajuinen kampanja on saavuttanut jo heti alussa suuren suosion. Netin jatkuvasti päivittyvässä pönttölaskurissa voi seurata sekä koko maan että kuntakohtaisia pönttömääriä, jotka kasvavat päivittäin, kunhan jo olemassa olevia pönttöjä ilmoitetaan lisää ja uusia nikkaroidaan. Samalla syntyy kuntakohtainen pönttökartta.
Maaliskuun 6. päivän tilanteen mukaan maassa oli 193 283 rekisteröityä pönttöä, joista 624 pönttöä sijaitsi Lempäälässä ja 408 Vesilahdessa. Kampanjalla on paitsi ylevä, myös kova tavoite, sillä vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä mastoon pitäisi saada ripustettua miljoona linnunpönttöä. Samalla tarkastetaan jo korjataan nykyisten pesäpönttöjen tilanne.
Kampanjan tarkoituksena on helpottaa kolopesijöiden pahenevaa asuntopulaa. Tavallisimmat pönttölintumme ovat tali- ja sinitiainen, kuusitiainen, käenpiika, kirjosieppo, leppälintu ja kottarainen. Suurikokoisempia kolopesijöitä ovat isokoskelo, telkkä, uuttukyyhky, sekä pöllöistämme varpus-, lehto-, viiru- ja helmipöllö.
Koskaan ei kuitenkaan voi varmasti sanoa, mikä laji pöntöstä ulos lennähtää. Pöntöissäni on pesinyt myös harakka, räkättirastas, västäräkki, närhi, useita liito-oravia, lepakoita sekä ampiaisia ja kimalaisia kiusaksi asti. Tärkeintä on, että maastossa ja pihapiireissä on riittävästi erikokoisia pönttöjä tarjolla – ja se, että pöntöt puhdistetaan pesinnän jälkeen ja korjataan rikkinäiset pöntöt.
Teksti: Hannu Järvinen
