Lempäälän kirkon vieressä hautausmaalla komeilee suuri rautainen risti. Siinä lukee: ”TÄSSÄ LEPÄÄ WIMEINEN LEMPÄLÄN PITÄJÄÄN 1808 WUODEN MIEHISTÄ, ERIC JOHAN POIKA STORM. SYNT. 17 16/2 79. KUOLL. 18 20/2 69.”
– Kannattaa myös kiertää sen takapuolelle, katso, kehottaa Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat ry:n aktiivi Kirsti Isotalo.
Ja, toden totta, siellä on näkyvissä ja hyvin luettavissa lisää tekstiä: ”HÄNEN TYÖNSÄ OLI PIENI, ARVIO SEN SUREMPI”.
Isotalo selventää, mistä hautamuistomerkissä oikein on kyse: Lempäälästä oli kaksi miestä Suomen sodassa vuonna 1808, ja huutolaispoikana elämänuransa aloittanut Storm oli heistä toinen.
– Heidän kohtalonsa tuli tunnetuksi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa, Isotalo huomauttaa.
Lempäälän keskiaikainen kivikirkko on 1500-luvun
alusta. Niin vanhoja hautoja ei ole näkyvillä, sillä vasta 1780-luvulla loppui katolisen kirkon käytäntö
haudata vainajat kirkon lattian alle. Tampereentien puolella, suuren lehtikuusen siimeksessä on hautausmaan vanhin hautakivi. Se kuuluu vuonna 1830 Hakkarissa kuolleelle kihlakunnantuomari, laamanni Gustav Svinhufvudille, Suomen ensimmäisen valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvudin, Ukko-Pekkana tunnetun presidentin sukulaiselle.
Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon hautausmaalla on viljalti tarjolla paikallishistoriaa tarinoita ja tietoa paikkakunnalla vaikuttaneista henkilöistä ja muistomerkeistä sekä yhtymäkohtia maan historiaan ylaajemminkin.
Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat ry järjestää yhdessä Lempäälän ev.-lut. seurakunnan kanssa kolme puolentoista tunnin opastettua ja maksutonta hautausmaakierrosta tänä kesänä. Kävelyt vetää vuosien kokemuksella Kirsti Isotalo. Ryhmissä on niin turisteja kuin kesäasukkaitakin. Isotalo on
huomannut, että sukututkijoitakin on joukossa. Noin puolentoista tunnin kierrosta hän suosittelee erityisesti uusille kuntalaisille.
– Uusi kotikunta alkaa puhutella uutta tulijaa ihan eri tavalla, kun hän saa kosketuspintaa paikkakunnan historiaan, sanoo Isotalo, joka korostaa olevansa itse vain historian harrastelija.
Kenraali Kustaa Tapolan, kirkkoherra Erik Ednerin, kirjailija Yrjö Kokon, Suomen hallitusmuodon esittelijänä toimineen oikeusneuvos Otto Johannes Laurilan ja muiden merkkihenkilöiden hautamuistomerkkien joukossa Kirsti Isotalon oma suosikkikohde on Vaihmalan Isontalon rusthollin isännän Juho Matinpoika Isotalon hautakivi. Juho Matinpoika asui aikoinaan Kirsti Isotalon lapsuudenkotia. Suomen kielen puolestapuhujana 1800-luvun puolivälissä toiminut Juho Matinpoika Isotalo ei ollut huomattava talonpoika vain kotipitäjässään, vaan hän herätti huomiota koko Suomenmaassa.
– Hän näki suomen kielen aseman epäoikeudenmukaisena ja hän allekirjoitti ja toimitti senaatille anomuksen suomen kielen aseman parantamiseksi. suomen kansa alkoi kansallisesti herätä.
