Kasvipohjainen ruokavalio kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Esimerkiksi Vegaaniliiton ja Oikeutta eläimille -järjestön vegaanihaaste kannustaa kokeilemaan vegaanista ruokavaliota kuukauden ajan.
Myös Pirkanmaalla on tartuttu hanakasti kasvisruokainnostukseen. Pirkkalan K-citymarket kokosi yhteen hyllyyn vegaaniset vaihtoehdot, ja Tampereen keskustaan avautui vegaaninen päivittäistavarakauppa Vegekauppa.
Vesilahtelainen Susanna Mäkelä ryhtyi vegaaniksi noin vuosi sitten. Aiemmin hän oli lakto-ovovegetaristi, eli hän söi maitotuotteita ja kananmunia.
Mäkelä lopetti kaikkien eläinperäisten tuotteiden käyttämisen, kun hänen ystävänsä siirtyi sekasyöjästä suoraan vegaaniksi. Mäkelä osallistui myös Luontoliiton Itämeri-pajaan, jossa muut osallistujat kyseenalaistivat maidon ja munien käyttämisen.
– Liha on ollut juhlaruoka vielä 100 vuotta sitten, mutta sen kulutus on kasvanut koko ajan. Mielestäni on kiinnostavaa, miten tavat ovat juurtuneet yhteiskuntaan ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Maito- ja lihatuontanto ja metsästäminen kuuluvat vahvasti Vesilahden historiaan. Ihmisten on vaikea luopua perinteistä.
Mäkelä päätti alkaa vegaaniksi alunperin ympäristösyistä. Karja tuottaa ilmastolle haitallista metaanikaasua, ja suuria karjapopulaatioita ylläpidetään lihan ja maidon tuottamiseksi.
Myöhemmin Mäkelä kiinnostui eläinten oikeuksista ja veganismin terveysvaikutuksista. Hän perehtyi spesismiin, eli olentojen arvon määrittelemiseen sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat.
– Ennen en arvostanut tuotantoeläimiä yksilöinä. Niillä oli minulle vain välinearvoa. Nykyään ajattelen, että eläimillä on oikeus onnelliseen elämään.
Mäkelä on saavuttanut kasvisruokavaliolla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Syömistottumusten muuttaminen on muuttanut hänen maailmankatsomustaan.
– En pidä omistamisen käsitteestä. Näkemäni asiat säilyvät mielessäni, joten minun ei tarvitse omistaa niitä. Sen takia en ole ostanut pitkään aikaan uusia vaatteita. Käyn kirpputoreillakin vain silloin, kun on pakko hankkia jokin vaate.
Lempäälän lukio ei tarjonnut vegaanista lounasta Mäkelälle ja hänen muutamalle ystävälleen. He toivat kouluun omat eväät ja söivät ruokalassa esimerkiksi salaattia, leipää ja lisukkeita. Mäkelä ei jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan abivuonna, koska stressiä kertyi muutenkin tarpeeksi.
– Ihmettelen sitä, että joinain päivinä ruokalassa tarjottiin viittä eri erikoisruokaa. Rahaa säästyisi, jos kaikille allergisille ja aatteellisille tehtäisiin yhteinen gluteeniton vegaanilounas, Mäkelä pohtii.
Lempäälän kunnan ruokapalvelupäällikkö Liisa Ceylanin kertoo, että erikoisruokavalioista valmistetaan useita eri versioita, koska kaikki allergiset eivät ole kasvissyöjiä.
– Aikoinaan on linjattu niin, että kunta tarjoaa lakto-ovovegetaarisen ruoan, mutta ei vegaanista vaihtoehtoa. Kyse ei ole siis kustannustehokkuudesta, vaan kunnan ratkaisusta, hän toteaa.
Ceylan ei osaa vielä sanoa, saako kesällä valmistuvassa Lempäälän lukion ja Tredun yhteisrakennuksessa vegaanista lounasta.
Mäkelä vaikuttaa Vesilahden asioihin nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Hän ei ole uskaltanut ottaa vegaanista laitosruokaa puheeksi päättäjien kanssa, koska kunta kärvistelee muutenkin talousvaikeuksissa. Nuorisovaltuusto pyrkii muuttamaan asenteita esimerkiksi valmistamalla omiin tapahtumiinsa kasvipohjaista tarjottavaa. Mäkelä osallistuu myös aktiivisesti keskusteluun Facebookin vegaaniyhteisöissä.
– Paras tapa edistää veganismia olisi yhteiskunnan muuttuminen. Osa eläinperäisistä vaihtoehdoista on kysynnän takia edullisempia kuin kasvipohjaiset. Tuntuu myös ikävältä, että esimerkiksi broilereista puhutaan lihatuotannossa kiloina eikä yksilöinä.
Mäkelän kaveripiirissä veganismi on tavallinen keskustelunaihe. Hänellä on muutama ystävä, jotka noudattavat vegaanista elämäntapaa. Osa Mäkelän tutuista haastoi hänet lukiossa väittelemään kasvisruokavaliosta, mutta hänen mielestään se oli vain kehittävää.
Vanhemmat ovat suhtautuneet tyttärensä valintoihin vaihtelevasti. Hän halusi tarjota ylioppilasjuhlissaan vain kasvipohjaisia herkkuja, mikä epäilytti aluksi hänen äitiään. Loppujen lopuksi tytär sai tahtonsa läpi, ja vieraat kehuivat ruokia.
Äiti on opetellut leipomaa ilman munia ja maitoa. Isä syö enimmäkseen kasvisruokaa, koska se muun muassa ehkäisee korkeaa verenpainetta.
Mäkelä myöntää, että hän saarnasi aikaisemmin veganismista vanhemmilleen ja sisaruksilleen, koska perheen ruokavalinnat saivat hänet vihaiseksi ja surulliseksi. Nykyään hän suosii lempeää ja ystävällistä lähestymistapaa puhuessaan veganismista.
Veganismiin liittyy epäluulo siitä, että kasvisruokaa suosiva kärsii puutostiloista. Vegaanin täytyy kiinnittää huomiota tärkeiden vitamiinien ja proteiinin saamiseen.
Mäkelä syö monivitamiinitabletteja ja käyttää hammastahnaa, josta saa B12-vitamiinia. Sitä saa monista kasvismaidoista, kuten kaura- ja soijajuomista. Mäkelä ei välttämättä korvaa lihaa millään, mutta hän huolehtii proteiininvarastojen täyttymisestä syömällä terveellisesti. Hän on myös huomannut, että vegaani tarvitsee enemmän ruokaa kuin sekasyöjä tai lakto-ovovegetaristi.
Vegaanit eivät käytä kuituja tai kemikaaleja, jotka sisältävät eläinperäisiä ainesosia tai jotka on testattu eläinkokein. Mäkelä kiinnostui kemikaalien ympäristövaikutuksista yläkoulussa, koska hänen biologian opettajansa Mari Larikka eli hyvin ilmastotietoisesti. Larikka kuuluu Lempäälän vihreisiin.
Mäkelä lopetti teini-ikäisenä meikkaamisen ja pesi hiuksensa ruokasoodalla ja etikalla. Hän käytti mahdollisimman vähän kosmetiikkaa, ja etsi luonnollisia vaihtoehtoja. Nykyään hän joustaa sen verran, että ostaa välillä laadukasta luonnonkosmetiikkaa. Kemikaalien vältteleminen pätee myös kodinpuhdistusaineisiin. Usein siivoamiseen riittää pelkkä vesi.
Tampereen ruokakaupoista saa monipuolisesti vegaanisia vaihtoehtoja juustoista jäätelöihin. Mäkelä lähtee usein Tampereelle hyvän ruoan perässä. Tampereen ravintolat ja kahvilat ovat heränneet kasvisruoan suosioon paremmin kuin Lempäälän ja Vesilahden yrittäjät. Toisaalta muutama vesilahtelainen ravintola on luvannut Mäkelälle sähköpostitse, että ne valmistavat vegaanisen vaihtoehdon kysyttäessä.
Lempäälän S-market ja Prisma ovat paikallisia vegaanin taivaita, joista saa monenlaisia kasvipohjaisia juustoja, jugurtteja ja valmisruokia.
K-market Vesilahden hyllyiltä löytyy kasvimaitoja ja soijakuivatuotteita. Kauppias Mika Steniuksen mukaan valikoimissa on ollut aiemmin myös maidoton jäätelötuutti, mutta asiakkaat eivät ostaneet sitä. Susanna Mäkelän iloksi Narvan K-marketissa myydään vegaanista falafel-annosta ja kasvijugurtteja. Kysynnän ja tarjonnan laki näkyy vahvasti pienen paikkakunnan valikoimissa.
Vesilahden S-market on lisännyt kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaa asiakkaiden pyynnöstä. Lihapiirakan kaltaisia kasvispiirakoita on mennyt paljon myymäläpäällikkö Tommi Niemisen mukaan. Hän aikoo ottaa myyntiin suuren suosion saavuttaneen nyhtökauran heti, kun sitä aletaan valmistaa suuria eriä.
– Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä on saanut minut miettimään omia valintojani. Olen itse maistanut suosittua kasvispiirakkaa, enkä oikeastaan kaipaa enää lihapiirakkaa, Nieminen toteaa.
