LeKi-futiksen nokkamiehillä eli seuran puheenjohtaja Petri Mäkisellä sekä junioripäällikkö Matti Tuomisella on hymy herkässä ja juttu luistaa, kun he kertaavat tohinantäytteistä jalkapallokautta mallia 2016. Ilon aiheita miehillä on useita, kuten esimerkiksi seuran saama Sinettiseura-tunnustus, yli 500 rajan ylittänyt harrastajien määrä sekä ylipäätään joka suhteessa kehittynyt toiminta maailman suosituimman urheilulajin laajalla saralla.
– Sinetti-tunnustus tuli ennen muuta seuramme toiminnan laadun merkkinä. Harrastajalukemissa kasvu on ollut 20 prosentin luokkaa eli yli sata harrastajaa potkii LeKi-futiksessa palloa enemmäin kuin vuosi sitten, kertoivat Mäkinen ja Tuominen.
Harrastajien määrän lisäyksen selittää lähinnä kaksi asiaa: seura aloitti niin sanotun harraste-toiminnan sekä jalkapalloleikkikoulu osoittautui heti erittäin suosituksi pikkulasten keskuudessa. Myös tyttöjen määrä on kasvanut, jonkin verran imua LeKiin on myös ollut muista seuroista.
– Harrastefutiksessa on mukana kuutisenkymmentä osanottajaa. Se on pelailua kerran viikossa, ilman kilpailullisia juttuja. Treenejä valvotaan ja ohjataankin, mutta harrastajat saavat pitkälti itse päättää, mitä treeneissä tehdään, mikä tarkoittaa käytännössä pelailua. Mukana on ikähaarukka 8 – 13-vuotiaat, esittelee junioripomo Tuominen toimintaa, jollaiseen yhteiskunnan taholta seuroja patistetaan entistä enemmän. Moni haluaa liikkua, mutta kaikki eivät halua kilpailla.
Ongelmakohtiakin löytyy. LeKi-futiksen vanhin poikien ikäluokka ovat C-nuoret, jotka koostuvat lähinnä vuonna 2002 syntyneistä. Tytöissä piirikultaa pelannut C-tyttöjen joukkue tulee olemaan ensi kauden B-tyttötiimin runkona.
– Totta kai on iso harmi, ettei varttuneempiin ikäluokkiin löydy sakkia Lempäälästä. Sen korjaa vain aika, on kasvatettava uusista ikäluokista sellaisia, joista jatkaa lajin parissa niin paljon harrastajia, että myös B- ja jopa A-nuoriin saadaan joukkueet, Mäkinen ja Tuominen luotaavat.
Kun puhutaan jalkapallosta kääntyy aihe usein sen harrastamisen puitteisiin. Etenkin keväällä Lempäälässä on kentällä säpinää, kun Sääksjärven tekonurmikenttä palvelee ainoana areenana sekä LeKin että Sääksjärven Loiskeen kaikkia joukkueita. Kesällä tilanne helpottaa, kun Hakkarin nurmelle pääsee. Osa joukkueista käy myös ainakin satunnaisesti Säijässä ja Keskuskentällä treenaamassa.
– Hakkarin kentällehän on tulossa täysremontti lähivuosina, joten se on jossain vaiheessa käytöstä pois. Toiveemme onkin, että Keskuskentälle tulisi tekonurmi. Sinne mahtuisi noin 60 x 40 metrinen kenttä, joka palvelisi jakapalloperheen pienempiä potkijoita, Petri Mäkinen visioi.
Jalkapalloväen jättiponnistus eli Vapari-hallihanke on edelleen voimissaan ja nyt mietintämyssyssä on, mikä olisi monitoimihallille paras sijoituspaikka Hakkarissa.
– Kun tontti meille osoitetaan, valmius hallin rakentamiseen on olemassa nopeallakin aikataululla, sanoo Mäkinen.
Lempääläinen urheilukoneisto on ollut 2010-luvulla hyvässä vireessä, menestystä on tullut monesta lajista laajalla rintamalla. Harrastajien määrät ovat jalkapalloon ohella kasvussa etenkin yleisurheilussa, hiihdossa, ultimatessa, salibandyssa sekä lentopallossa. Jalkkisväki penää kuitenkin paikalliselta urheiluväeltä kokonaisvaltaisempaa näkemystä Lempäälän urheiluelämästä ja ennen muuta sen kehittämisestä.
– Jotenkin tuntuu, että urheiluväki on edelleen kovin eripuraista ja liian usein nähdään vain oman lajin tai kärjistetysti oman joukkueen tai jopa yksilön tarpeet. Jos oivallettasiin yhdessä tekemisen voima, voisi urheiluväki saada enemmän aikaan esimerkiksi puite- ja valmennuspuolella. Esimerkiksi juuri nyt kunnan suuntaan jokainen laji keskustelee yksinään, heittävät Petri Mäkinen ja Matti Tuominen ajatuksia herättäviä mietteitä ilmoille.
