Olen lyhyellä poliittisella urallani vastannut useamman kerran kysymykseen, pitäisikö Lempäälään rakentaa uimahalli. Mielestäni kyllä, mutta kärkeen se ei prioriteettilistallani yllä.
Sen sijaan siihen toiseen asiaan, mistä kysytään, eli keskustan kehittämiseen, kannattaisi viipymättä laittaa kaikki liikenevät eurot ja resurssit. Ja niitä euroja kannattaa aktiivisesti etsiä muualtakin kuin kunnan kirstusta. Tämä näkemys perustuu poliittista uraani pidempään uraan maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelussa, missä kokonaisuus ratkaisee.
Lempäälän sijainti Tampere-Helsinki -raiteiden varrella on kadehdittava. Kasvukäytävän raiteet antavat investoijille pitkäaikaisen lupauksen hyvistä liikenneyhteyksissä ja iso kaupunki lupauksen säilyvästä houkuttelevuudesta. Junien korvaamiseksi ei tulevaisuudessa ole nähtävissä korvaajaa ja resurssitehokkaan liikkumisen kurssi on kovassa nousussa, ei vähiten EU:n määräämien kovien päästövähennystavoitteiden vuoksi. Tarve kestävän ja tehokkaan liikkumisen edistämiseksi on kuuma juuri nyt ja siksi on juuri oikea aika takoa. Valtio tulee varmasti tekemään rahakkaita investointisopimuksia kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikkumisen kestäväksi kehittämiseksi. Lempäälässä on edellytyksiä ottaa jaettavasta kakusta iso osa. Mutta jos sitä ei ole tahtoa ottaa, se voi mennä pahasti sivu suun.
Lupaus raiteiden varaan rakennettavasta valoisasta tulevaisuudesta on joissain määrin häilyvä. Lupaus voidaan tehdä yhtäkkiä tyhjäksi muuttamalla junien pysähtymiskäyttäytymistä. Pysähdyksiä karsitaan, mikäli niin tehtäessä saavutetaan suuremmalle joukolle enemmän hyötyjä.
Lempäälän onkin tärkeää pitää huoli siitä, että junat jatkossakin pysähtyvät Lempäälässä. Tämä tehdään lisäämällä keskustaan merkittävästi potentiaalisia junan käyttäjiä.
Turkulaiset haaveilevat tunnin junasta Helsinkiin, ja valtio tukee asian selvittämistä siinä toivossa, että saisi joskus EU:lta rahaa hankkeen toteuttamiseen. Toistaiseksi hankkeessa ei ole näkynyt isommin todellista järkeä. Sen sijaan Tampere-Helsinki -välin kehittämisessä on järkeä ja myös sitä selvitetään parhaillaan. Tehokas kaavoittaminen Lempäälän aseman tuntumaan parantaa yhteyden kehittämisen kannattavuutta ja edistää sitä, että rajalliset investointieurot kohdistetaan juuri Tampere-Lempäälä-Riihimäki -välille. Näistäkin tehdään pian päätöksiä.
Jos Sääksjärvelle joskus halutaan junaseisake, pitää väestöpohjaa siellä lisätä merkittävästi. Rinnan kulkeva rata ja tie mahdollistavat sen, että ennen junan tuloa voidaan ihmisiä palvella kehittämällä bussiyhteyksiä. Kehitettäessä Lempäälän keskustaa saadaan myös bussiyhteyden päähän kysyntää, mikä mahdollistaa koko Tampere-Lempäälä -välin palvelutason parantamisen. Lempäälän keskustan kehittäminen on siis koko nauhataajaman ja sen joukkoliikenteen kehittymisen kannalta erittäin oleellista.
Politiikassa saa ja pitää tehdä päätöksiä arvoihin ja tunteisiin perustuen. Mutta kun priorisointia mietitään, rationaalisuus on hyvä ohjenuora. Puhuttaessa ja vertailtaessa esimerkiksi Lempäälä-taloa ja uimahallia on tärkeää pohtia niiden laajempia vaikutuksia. Rakentamalla uimahalli saadaan uimahalli. Rakentamalla Lempäälä-talo saadaan uusia tiloja ja palveluita, mutta ennen kaikkea lupaus investoijille siitä, että Lempäälä on tosissaan keskustan kehittämisen kanssa. Keskustaa kehittämällä saadaankin sitten palvelut, junat, bussit, investoinnit, päästövähennykset, asukkaat, työpaikat ja varmasti lopulta se uimahallikin.
Vastaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja olen Lempäälässä ehdolla numerolla 119.
Tapani Touru
