Vanhusten ja ikäihmisten palveluiden toteutusmuodot uudistuvat muun kehityksen rinnalla. Muutoksista ja teknologioiden käyttöön ottamisesta huolimatta vanhusten palvelut ovat Lempäälässä edelleen laadukkaita ja hyvin toteutettuja, mutta entistä paremmin yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet huomioon ottavia. Omaisten ja muiden läheisten toivotaan ottavan kantaa palveluiden toteutumiseen ja antavan myös palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi.
Vuoden 2018 alusta kotihoito siirtyi mobiiliaikaan. Kotihoidon työntekijöillä on käytössään Pegasos Mukana -sovellus, jonka kautta palveluihin liittyvät kirjaamiset voidaan tehdä reaaliaikaisesti asiakkaan kotona. Samalla voidaan tarkistaa lääkelistat ja kiinnittää huomiota apuvälineisiin, joten asiakkaan turvallisuus paranee ja tiedot ovat kotihoidossa ajan tasalla.
Kotihoidossa toteutetaan kotikuntoutuksen kokeilu yhdessä fysioterapeuttien kanssa 1.2.–30.4.2018. Kokeilujakson aikana fysioterapiapalveluja suunnataan niille kotihoidon asiakkaille, jotka hyötyvät erityisesti kotikuntoutuksesta. Pilotin avulla kerätään asiakaskokemuksia, joiden perusteella luodaan malli kotikuntoutuksen toteuttamiseksi.
Lempäälän kunta on mukana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Pirkanmaan ikäneuvohankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kotona asumista ja yhtenäistää Pirkanmaan kuntien käytäntöjä. Kotikuntoutuksen mallin kehittäminen sisältyy tähän suurempaan kokonaisuuteen. Lisäksi kunnan vanhustyön asiakasohjausta kehitetään kokeilussa, jolloin kotihoidon asiakasohjaaja siirtyy kotihoidosta ja siten asiakasohjaajia on kokeilun aikana kaksi nykyisen yhden sijaan. Erityisesti haastavimmissa tilanteissa asiakasohjauksen tukena on vanhustyön sosiaalityöntekijä, joka keskittyy mm. pitkäaikaishoidon kysymyksiin ja sosiaalihuoltolain mukaisiin erityistä tukea tarvitseviin iäkkäisiin henkilöihin. Jatkossa on tavoitteena, että asiakasohjaajia on vähintään kaksi, mielellään kolme ja vanhustyön sosiaalityöntekijä on myös tiimin jäsenenä.
Himminkoto muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi 1. toukokuuta 2018 alkaen. Tätä varten on käynnistetty muutostyö, joka etenee prosessimaisesti talven ja kevään ajan. Esimerkiksi lääkehuollon tarjouspyyntö on julkaistu KuHa:n (Kuntien Hankinnat Oy) nettisivuilla ja tarjoukset tuli jättää 18.1.2018 mennessä. Samalla pyydettiin tarjous kotihoidon lääkehuollon järjestämisestä. Himminkodon henkilökunnan koulutus alkoi tammikuun puolivälissä, koska henkilökunta tarvitsee tietoa siitä, mitä tehostettu palveluasuminen merkitsee ja miten se muuttaa työn sisältöä ja työn tekemisen muotoja. Muutos toteutetaan hyvässä yhteistyössä palvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa kanssa.
Palveluissa tapahtuvat uudistukset ja muutokset saavat aikaan kysymyksiä ja huolta palveluiden käyttäjien tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hakeutua palveluihin. Tehostettuun palveluasumiseen siirtymisestä on jo paljon kokemuksia muualta. Siten voimme yhdessä välttää ne mahdolliset karikot, joita muualla on ollut.
Hyvinvointilautakunta on käynyt perusteellisen keskustelun tehostetusta palveluasumisesta ja sen maksuperusteista sekä henkilöstön kouluttautumistarpeesta. Käytettävissä olivat myös esimerkkilaskelmat tehostetun palveluasumisen maksuista eri tuloluokissa oleville ihmisille. Yhtenä huolenaiheena oli, että nykyinen asiakasmaksulaki ottaa huomioon kotiin jäävän puolison taloudellisen tilanteen, jos toinen puolisoista on laitoshoidossa, mutta laki ei mainitse tätä tehostetun palveluasumisen osalta. Hyvinvointilautakunta toikin esille, että tämä pitää ottaa huomioon asiakasmaksujen määrittelyssä. Lautakunta myös totesi, että on syytä seurata Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asettaman asiakasmaksulakia uudistavan työryhmän työtä ja esityksiä. Tarkoituksena ei ole, että kotiin jäävä puoliso ajetaan toimeentulotukiasiakkaaksi, jotta hän voi jatkaa yhteisessä kodissa asumista.
Joissakin kunnissa tehostettuun palveluasumiseen hakeutumiseksi asiakas voi saada myös palvelusetelin ja valita itse tehostetun palveluasumisen paikkansa vaikka yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta määrittelee asiakkaalle annettavan palvelusetelin arvon sen mukaan, mitkä ovat asiakkaan todelliset palvelutarpeet. Lisäpalveluista asiakas maksaa itse tai omainen tekee sen hänen puolestaan. Lähiomaisella on mahdollisuus käyttää palveluiden hankinnan yhteydessä myös kotitalousvähennystä, joka haetaan verotuksen yhteydessä.
Vanhusten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja toteuttaminen on meidän yhteinen asiamme. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) eli ns. vanhuspalvelulaki laki toteaa, että ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lempäälän kunnan vanhuspalvelut keskittyvät etenkin iäkkäiden henkilöiden palveluiden, hoivan ja hoidon järjestämiseen. Kuntalaissa (10.4.2015/410), todetaan, että vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Neuvoston tehtävänä on myös arvioida palvelujen laatua ja riittävyyttä.
Edellä mainittujen lakien lisäksi Lempäälän kunta on aktiivisesti tehnyt yhteistyötä eläkeläisiä edustavien järjestöjen kanssa. Myös vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittävä voimavara vanhusten palveluiden täydentäjinä. Lempäälän Ehtookoto on pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka kanssa voidaan kehittää yhä uudistuvia palvelumuotoja. Senioriasumisen vaihtoehdot myös kasvavat, kun pitkään toivotut ja odotetut Kotosalla-vuokrakodit syyskuussa valmistuvat.
Tuula Petäkoski-Hult, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja
Leila Haakana, vt. vanhustyön johtaja
