Mikä on hirsi? Vastaan: sisäkkäisistä hiilikuituputkista koottu moduli, jota on helppo muotoilla rakennusaineeksi. Hirsi on kuin pitkäikäinen legopalikka, josta voi rakentaa mitä vain. Sitä voi juuri ja juuri siirtää ihmisvoimin ja helposti erilaisilla vipusysteemeillä. Hirsi on edelleen ihanteellinen omatoimirakentajan rakennusmateriaali.
Ennen sanottiin, että talossa pitää olla kolme varaa. Oma vara, vierasvara ja hirsivara. Tuo hirsivara oli harppipiirrin, jolla alemman hirren muoto piirettiin ylempään ja näin tehtiin lamasalvosseinään tiivis varaus. Varhaisempi tekniikka oli tiivistää hirsien välit savella. Tällaisia savella tiivistettyjä hirsitaloja oli Lempäälässäkin Vaihmalanharjulla ainakin vuonna 800 jälkeen ajanlaskun alun – siis jo 1 200 vuotta sitten. Varhaisimmat arkeologien tuntemat suomalaiset hirsirakenteet ovat 4 000 vuoden takaa.
Hirsi sitoo sadoiksi vuosiksi hyviä määriä hiiltä. Yksi omakotitalo sitoo hiiltä koosta riippuen 35–70 tonnia. Norjassa vanhimmat sauvakirkot ovat tuhat vuotta vanhoja. Syyksi sanotaan suolainen meri-ilma, kirveellä veistetyn puun solukon sulkeutuminen sekä norjalainen tapa pihkotuttaa rakennuspuu pystyyn katkaisemalla sen latva. Eikä sauvakirkkojen ulkopinnoilla ole säästelty tervaa.
Suomessa hirsisauna on jokaiselle tuttu. Hirsisaunaan tiivistyvät kaikki edellä luetellut ominaisuudet. Sauna rakennetaan yhä tarkasti valitulle paikalle, jossa harvoin on paljoakaan ylimääräistä tilaa. Rinteeseen, puiden alle, veden äärelle tai tontin takamaastoon. Rakennushirren pystyy kantamaan tai vetämään ahtaisiinkin paikkoihin.
Samalla tavalla kuin saunominen palauttaa ihmisen rentoon regressioon, suorastaan alkumereen asti, kertoo myös hirsinen saunarakennus viestejä historian hämäristä.
Mutta on hirrellä suoranaisiakin elvyttäviä ominaisuuksia.
Hirsirakennus ”hengittää” eli päästää hidastetusti läpi kosteutta tai lämmön vaihteluja. Se on talvella lämmin ja kesällä viileä. Painovoimainen ilmanvaihto sopii erityisen hyvin hirsirakennukseen.
Hirsi ja yleensäkin puu on aisteille miellyttävä materiaali. Koskettaessa se tuntuu iholla lämpimältä, huokoiselta ja jämäkältä. Ihmisellä lienee evoluution tuottama luontumus viihtyä ympäristössä, jossa on paljon puuta. Hirrellä on myös sähkömagneettisia ominaisuuksia, joita vasta nyt on ryhdytty tutkimaan. Ihminen aistii puun koskettamatta, omalla sähkömagneettisella kentällään.
Puu on myös antiseptinen aine. Puisessa leikkuulaudassa on vähemmän bakteereja kuin muovisessa. Syy on siinä, että puu luovuttaa koko olemassaolonsa ajan sisuksistaan antiseptisia aineita, jotka tappavat haitallisia pöpöjä. Tätä ominaisuutta elävät puut tarvitsevat estäessään sienten ja muiden hajottajien iskeytymisen myrskyn tai lumen taittamiin oksiin ja latvuksiin. Kun hirsi luonnostaan halkeilee, luovuttaa se rakennuksen sisäilmaan jatkuvasti tällaisia aineita. Tässä on yksi syy kokemukseen, että hirsitalossa on helppoa hengittää.
Kun hirsirakennus rakennetaan kunnon kivijalalle irti maasta, maakosteudesta ja maabakteereista, pysyy se terveenä niin kauan kuin katto pysyy ehjänä. Kaikesta yllä kuvatusta johtuu, ettei hirsirakennuksissa ole sisäilmaongelmia. Oikein rakennettu hirsitalo on aina terve. Jos julkinen valta (valtio ja kunnat) ottaisivat niille kuuluvan vastuun, rakennettaisiin kaikki päiväkodit, koulut ja suuretkin julkiset rakennukset hirrestä. Ongelmana on, että suunnittelijat eivät vielä ole löytäneet kaikkia hirren mahdollisuuksia.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
