Pilvistä tulevaa hiukkasvirtaa on alettu huomioida yhtenä mikromuovipäästöjen lähteenä, sillä mikromuovit ovat löytäneet tiensä jo sadevesiinkin. Tutkijoiden mukaan Suur-Pariisissa sataa vuosittain 3–10 tonnia muovikuituja. Likaisen veden haihtuessa siinä olleita hiukkasia siirtyy hengitysilmaan, ja tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään, ovatko muovihiukkaset ilmassa merkittävä terveysriski.
Mikromuovi on mikroskooppisen pieniksi kappaleiksi hajonnutta muovia tai jo valmiiksi sellaista esimerkiksi kosmetiikassa. Riittävän pieni mikromuovi voi läpäistä juomaveden puhdistuksen, jolloin se pääsee likaamaan vesistöjä, niin meriä kuin Suomen makean veden ekosysteemejäkin. Se tiedetään, että mikromuoveihin sitoutuu ympäristömyrkkyjä, mutta mikromuovin vaikutuksia ihmisiin ei vielä tunneta paljon.
Suomessa vireillä ollut kansalaisaloite mikromuovien käytön kieltämiseksi kosmetiikassa lainsäädännöllä keräsi 19. elokuuta päättyneenä puolen vuoden keruuaikana 58 607 kannatusilmoitusta.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että on saatettava voimaan laki, joka kieltää mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen Suomessa. Monet suomalaiset kosmetiikkavalmistajat ovat jo korvanneet tuotteissaan mikromuovihelmet biohajoavilla vaihtoehdoilla, mutta maahan tuodaan vielä paljon kosmetiikkatuotteita, jotka sisältävät mikromuovia. Mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla.
Mikromuovit päätyvät juomaveden ja eläinten kautta myös ihmiseen. Suomen puhtaina pidetyistä vesistä on löydetty jauhautunutta muovisaastetta, joten ongelma ei ole kaukana vaan kaikkialla.
