Vesilahdessa halutaan tehdä lantusta asiaa, sillä eläkkeellä oleva tutkija Hannu Ahokas arvelee kyseisen juureksen olevan peräisin Laukosta. Joutohetkien seura on jo ideoinut lantun ympärille tapahtumia.
Mistä on kyse, Pirjo Hakuni?
– Näihin päiviin asti lantun historiasta ei ole tiedetty paljoakaan. On arveltu, että se on kulkeutunut meille Ruotsista, mutta eläkkeellä oleva Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Ahokas selvitti työuransa ajan lantun historiaa ja päätyi tutkimustuloksissaan siihen, että lanttu on peräisin Vesilahden Laukosta.
– Hän tutki muun muassa perimätietoa, kauppareittejä ja suomalaista nimistöä.
– Ahokas arvioi, että lantun on täytynyt syntyä 450 vuotta sitten, jolloin ensimmäisiä kirjallisia mainintoja lantusta alkaa löytyä. Lanttu on siis vanhempi kuin Vesilahden kunta, joka täyttää ensi vuonna 150 vuotta, mutta tunnetun Elinan surma -balladin kanssa se voi olla ikätoveri. Lanttua viljeltiin varhain Laukon kartanossa ja kartanoherra Gabriel Kurjen tiedetään viljelleen tiettyjä lanttulajikkeita.
– Viime vuonna Helsingin Sanomat listasi 100 merkittävintä suomalaista keksintöä ja lanttu on sillä listalla. Juttuun on haastateltu Ahokasta.
Lanttu on ainakin kuulunut pohjoismaiden ruokakulttuuriin pitkään.
– Lanttu on kaalin ja nauriin risteymä, ja se sisältää paljon muun muassa C-vitamiinia, mistä johtuen sitä on kutsuttu Pohjolan appelsiiniksi.
– Paitsi hyvän säilyvyytensä myös vitamiinipitoisuutensa ansiosta lanttu on pelastanut ihmishenkiä ensimmäisen maailmansodan vuosina ja pula-aikana.
Näkyykö lanttu jotenkin Vesilahden historiassa esim. paikannimistössä?
– Vesilahtelaisen Anja Kauppilan mukaan Huonolan kylässä on Melkkerin tilan alueella Lanttunokka ja Vesilahden kartassa maininta Lanttulahti, joten lantun syntyhistoria voi liittyä myös Huonolan kylään.
– Sanonnoissa lanttua ei juuri tapaa, nauriista on syntynyt sanontoja enemmän, mutta lantusta on olemassa esimerkiksi sanonta, että totinen kuin lantunistuttaja. Vanhan uskomuksen mukaan lanttu halkeilee, jos lantunistuttaja on istuttaessaan nauranut.
Joutohetkien seura haluaa lantun Vesilahden vetovoimatekijäksi?
– Joutohetkien seura on vajaan vuoden verran yrittänyt edistää lantun asiaa. Seura pohti puurojuhlassa viime vuonna, miten Vesilahden kunta, yrittäjät, yhteisöt ja asukkaat voisivat hyödyntää lantun syntyperätietoa tämän päivän elämässä.
– Ruotsissa on perustettu lantun käyttöä edistämään yhdistys nimeltä Kålrotsakademien. Ehkä me olemme sen suomalainen vastine.
– Esitänkin pohdittavaksi, että onko kunnalla ja asukkailla varaa olla noteeraamatta lanttua?
Onko seuralla lanttu leikannut, että miten lanttua tuotaisiin esille?
– Ideoimme esimerkiksi, että vuosittain syksyllä järjestettäisiin lanttufestivaalit tai räätikkäjuhlat, joissa tarjolla olisi lantusta tehtyjä naposteltavia ja ruokia. Voitaisiin myös julkaista lanttukeittokirja, johon kerättäisiin reseptejä paikkakunnan ihmisiltä.
– Pitäjää tehtäisiin tunnetuksi räätikän kotipaikkana esim. esitteissä.
– Vesilahdessa voitaisiin myös valita ”vuoden lanttu” eli ihminen tai yhteisö, jolla on kyseisenä vuonna lanttu leikannut. Paikkakunnalla olisi siis oma luovan ajattelun palkintonsa.
– Lanttu voisi näkyä myös käsitöissä: sukkia, tumppuja, kaulahuiveja, villapuseroita, joissa on lanttukuvioita. Nyt vaan puikot heilumaan!
– Lisäksi seura aikoo teettää t-paitoja, joissa lukee, että Vesilahdessa lanttu leikkaa.
Seura on ideoinut myös hauskan, tähän ajankohtaan sopivan Halloween-askarteluvinkin?
– Miksi lainataan maailmalta ideoita, kun halloween-kurpitsojen tilalla voisi olla lanttuja. Kovertamalla niistä saa hauskoja tuikkualustoja.
Mitä itse valmistat lantusta?
– Ihmisille tulee lantusta aina ensimmäisenä mieleen lanttulaatikko, mutta lanttua voi käyttää vaikka mihin, esimerkiksi leivonnassa sämpylätaikinassa.
– Tämänhetkinen suuri herkkuni ovat lanttuiltapäivässäkin maistellut lantturieskat. Uunijuureksena lantut ovat myös parhaita sekä yksinään että esimerkiksi nauriin ja porkkanan kaverina. Keittoihin lanttu antaa verrattoman maun, eli eihän ihmisen paljon muuta tarvitse syödäkään kuin lanttuja.
