Luonnon arkkitehtejä on tapettu surutta 1970-luvulta lähtien. Tarkoitan arkkitehdillä korppia, varista ja harakkaa. Pienten haukkojen ja pöllöjen menestys on kuitenkin paljolti kiinni varislintujen hyvinvoinnista, koska nämä rakentavat vankkoja pesiä pienille petolinnuille.
Viime vuosien ilahduttava luontohavainto on ollut pahasti taantuneen tuulihaukkakannan elpyminen pesäpönttöjen turvin. Selvästi voidaan tehdä se johtopäätös, että tärkein tuulihaukan kantaa rajoittava tekijä oli pesäpaikkojen puute. 1960-luvulla ennen tuulihaukkakannan romahdusta laji pesi lähes pelkästään vanhoissa variksenpesissä.
On onni, että tuulihaukka pystyy pesimään myös ihmisen rakentamissa pöntöissä, mutta muilla pienillä haukoilla ja pöllöillä, jotka eivät suostu pesimään ladon seinään kiinnitetyssä pöntössä, on huutava asuntopula.
1960-luvulla variksia oli runsaasti ja jokaisessa pienessäkin metsikössä oli useita vanhoja variksenpesiä. Tiedän asian, koska olen tuolloin aktiivisesti pesiä etsiskellyt ja paljon kiipeillyt korkeiden mäntyjen latvoissa pesiä tutkien. Tuolloin 1960-luvulla oli kunnia-asia maaseudun poikien keskuudessa pystyä ilman apuneuvoja kiipeämään sileäkaarnaiseen, oksattomaan mäntyyn.
Tuulihaukan lisäksi ainakin nuolihaukka ja sarvipöllö ovat lajeja, joiden pesintää varmasti häiritsee variksen pesien puute. 1960-luvun puolivälin paikkeilta muistan kevään, jolloin kaksi sarvipöllöparia pesi puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan. Toinen pesi variksen ja toinen harakan vanhassa pesässä. Ravinnon puute ei voi olla sarvipöllön yleistymisen esteenä, koska pikkujyrsijöitä riittää tuulihaukallekin.
Korppia, varista ja harakkaa nimitettiin aikaisemmin terveyspoliiseiksi, koska merkittävä osa niiden ravinnosta koostuu haaskoista. Varislinnuillaon oma, tärkeä tehtävänsä luonnossa ja ne kuuluvat osana suomalaiseenluontoon ja maalaismaisemaan. Itse olen kokenut nämä linnut tärkeiksi räkättirastaiden vähentäjiksi. Räkätti on kaikkein pahin puutarhojen tuholainen ja se on yleistynyt rajusti varisten ja korppien järjettömän vainon seurauksena.
Korppi yleistyi takavuosina rauhoituksen johdosta ja oli ilo seurata viitisen vuotta sitten korpin päivittäistä partiointia etsiskelemässä rastaiden poikasia. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, koska korpit laittomasti tapettiin. Nyt tämä uljas ja älykäs lintu lentelee vain harvoin kylämaisemassa.
Riistaa eivät varislinnut pysty hävittämään. 1960-luvulla oli metsäkanalintuja runsaasti aivan asutuksen liepeillä samanaikaisesti runsaan variskannan kanssa. Kanalintujen taantuminen johtuu vanhojenmetsien hävittämisestä. Suomen luontoon kuuluvat pedot eivät tuhoa riistaa, vaan pitävät niiden perimää mahdollisimman terveenä hävittämällä heikkoja ja sairaita yksilöitä ja estämällä niidenlisääntymisen.
Petoviha on peräisin ajalta, jolloin ei tiedetty mitään eliöiden perimän geneettisestä rappeutumisesta ja siitä aiheutuvista sairauksista ja elinkelpoisuuden alenemisesta.
Jorma Heinonen
