Vesilahdesta on tullut valituksi yksi kansanedustaja, mutta eduskunnan entisten kansanedustajien tietokanta kertoo, että seitsemän muutakin henkilöä – kaikki miehiä – ovat syntyneet, kuolleet tai muuten toimineet Vesilahdessa.
Vesilahden toistaiseksi ainoa kansanedustaja oli oikeusneuvos, tilanomistaja Johannes Peltonen (kok.), joka oli eduskunnassa 1922–27. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä valituksi tullut Peltonen edusti Kokoomusta ja toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1926.
Vuosina 1912–17 Peltonen toimi asianajajana Tampereella ja hän oli korkeimman oikeuden jäsenenä (oikeusneuvoksena) 1918–1919.
Peltonen hoiti omistamaansa Palhon kartanoa vuodesta 1916 kuolemaansa saakka 1941. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja jäsenenä kirkolliskokouksessa.
Vuonna 1868 Vesilahdessa syntynyt Peltonen kuoli kotikunnassaan vuonna 1941. Peltosen vanhemmat olivat tilanomistaja Johan August Peltonen ja Emma Susanna Hietaniemi.
Vesilahden kappalaisena vuosina 1885–87 toiminut filosofian maisteri, tuomiorovasti Edvard Hannula (1859–1931) oli Turun läänin pohjoisen vaalipiirin Nuorsuomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustajana 1909–14 ja 1919–22.
Hän oli toiminut jo säätyvaltiopäivien pappissäädyn jäsenenä valtiopäivillä 1897–1906.
Vuonna 1860 Vesilahdessa syntynyt lääketieteen ja kirurgian tohtori, kartanonomistaja Johan Adolf Törngren tuli valituksi Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan 1914–17. Hän edusti RKP:tä.
Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Vuonna 1943 Helsingissä kuolleen Törngrenin vanhemmat olivat varatuomari Adolf Törngren ja Sofia Charlotta Idestam.
Törngren ehti toimia säätyvaltiopäivien ritariston ja aatelin jäsenenä valtiopäivillä 1891–1906 sekä Suomen valtuuskunnan johtajana Pariisin rauhanneuvotteluissa 1919.
Vesilahdessa 1884 syntynyt ja vuonna 1965 Tampereella kuollut kappalainen, rovasti Frans Kärki valittiin Vaasan eteläisestä vaalipiiristä Maalaisliiton edustajana eduskuntaan 1919–27.
Kärjen vanhemmat olivat maanviljelijä August Kärki ja Johanna Vilhelmiina Friiari. Kärjen ensimmäinen vaimo oli vuodet 1911–52 Ester Salome Pietarintytär Kurvinen-Kärki. Hän oli syntynyt vuonna 1883 Helsingissä ja kuoli 1952 Vesilahdessa.
Pirkkalassa vuonna 1915 syntynyt säveltäjä ja musiikin tuottaja Toivo Kärki Toli Frans Kärjen poika.
Kansanedustajana 1919–33 ja 1936–39 toiminut asioitsija Jussi Rapo valittiin SDP:n edustajana Viipurin itäisestä vaalipiiristä. Hän oli syntynyt 1878 Sortavalassa ja kuoli 1951 Vesilahdessa.
Niin ikään Viipurin itäisestä vaalipiiristä tuli valituksi kansakoulunopettaja, maanviljelijä Matti Valkonen. Hän toimi 1919–22 Kansallisen edistyspuolueen kansanedustajana.
Raudussa 1880 syntynyt Valkonen kuoli Vesilahdessa vuonna 1952. Hän toimi kansakoulunopettajana Sakkolassa 1902–40, Sakkolan Lupran osuuskassan kirjanpitäjänä 1900–22 sekä Sakkolan kuntakokouksen puheenjohtajana ja jäsenenä Sakkolan kunnanvaltuustossa.
Toinen Vesilahdessa toiminut kappalainen, josta sittemmin tuli kansanedustaja, oli teologian tohtori, piispa Pekka Tapaninen.
Vuosina 1933–36 kansanedustajana toiminut Tapaninen edusti Isänmaallista kansanliikettä. Hänet valittiin eduskuntaan Oulun pohjoisesta vaalipiiristä.
Vesilahden kappalaisena 1920–22 ollut Tapaninen siirtyi 1922 Ylitornion kirkkoherraksi ja toimi myöhemmin mm. Oulun hiippakunnan piispana.
Lääketieteen lisensiaatti Matti Ruokola syntyi Vesilahdella vuonna 1932, mutta muutti perheensä mukana Oulaisiin jo kahden vuoden ikäisenä. Hänen vanhempansa olivat liikemies Paavo Johannes Ruokola ja Elma Maria Kilpinen.
Ruokola toimi Uudenmaan vaalipiirin Keskustan kansanedustajana 1970–75 ja 1979–83.
Hän toimi tovin eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana.
Hän oli Oulun lääninsairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston apulaislääkäri 1967–70 ja toimi Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Oulussa vuonna 1994 kuollut Ruokola jätti eduskuntatyön, kun hänet nimitettiin lääkintöhallituksen pääjohtajaksi 1983. Tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1991 asti, jolloin lääkintöhallitus lakkautettiin.
L-VS:ssa 3. huhtikuuta olleesta lempääläläiskansanedustajalistauksesta puuttui maininta lempääläläisen kansanedustaja Sampsa Aaltion isä Eino Abram Aaltiosta (vuoteen 1906 Andelin). Vuonna 1889 Keuruulla syntynyt ja vuonna 1974 Helsingissä kuollut varatuomari ja asianajaja oli Maalaisliiton kansanedustaja Hämeen pohjoisessa vaalipiirissä lyhyen ajan 1.2.1929–31.7.1929 noustuaan varasijalta eduskuntaan kesken kauden.
Lempäälässä Aaltio oli perustamassa 1925 Itä-Lempäälän Maamiesseuraa ja Itä-Lempäälän Osuuskassaa. 1930 Aaltio muutti Yhdysvaltoihin Suomen konsuliksi Duluthiin Minnesotaan. Siellä hän oli yksi alullepanijoista valkohäntäpeurojen tuomisessa Suomeen vuonna 1935 ja löysi niiden ensimmäiseksi sijoituspaikaksi Laukon kartanon Vesilahdella.
Hän oli perustamassa Lempäälä-Seuraa 1952. Lempäälä oli hänen kotiseutututkimustensa pääkohteita, olihan Lempäälä hänen vaimonsa Viena os. Sotavallan kotipitäjinä.
