Kautta maan on tiedossa, että vuonna 2006 ovensa avannut, nykyisin seitsemän ja puolen miljoonan vuotuisen kävijän Ideapark sijaitsee Lempäälässä. Harvempi tietää, että yli sadantuhannen neliömetrin laajuinen ja noin 180 yrityksen kauppakeskus on vain osa, joskin vetovoimainen maamerkki, suurta ja vilkkaasti kasvavaa Lempäälän Marjamäen yritysaluetta.
Alueen laajuus on 300 hehtaaria, ja Marjamäkeen on mahdollista rakentaa yhteensä yli 500 000 kerrosneliömetrin tilat. Yritysalue laajenee entisestään. Kysyntää on, tontteja myydään, mutta joitakin on vapaanakin.
Teollisuushalleja nousee täyttyäkseen tasaiseen tahtiin eri puolille aluetta. Varsinkin palvelun ja logistiikka-alan yritykset ovat löytäneet itsensä Marjamäestä.
– Marjamäestä 180 kilometrin vaikutusalueella asuu yli 65 prosenttia suomalaisista eli 3,5 miljoonaa ihmistä ja toimii noin 80 prosenttia Suomen yrityksistä. Tampereen keskusseudulla on jo yli 300 000 potentiaalista asiakasta ja, listaa Lempäälän Kehityksen asiakkuuspäällikkö Timo Mikkonen.
– Suomen kasvukäytävän eli kolmostien varrella sijaitseva Marjamäki Business Park on yksi maamme nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä yritysalueista Pirkanmaalla. Marjamäessä toimii nyt jo noin 350 yritystä ja työpaikkoja on noin 1 800, joten alueen palvelut ja mahdollisuudet yhteistyöhön ovat erittäin hyvät, hän jatkaa.
– Marjamäkeen on viime vuosina rakennettu joka vuosi noin 30 000 kerrosalaneliötä. Lähes samaan päästään tänä vuonna, Mikkonen sanoo.
Kun moottoritietä suhauttaa 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, alueen asiakasvirrat ovat suuret. Niin halutaan olevan jatkossakin.
Palveluja on varaa monipuolistaa. Jos kauan kaavailtu kylpylä toteutuu, mahdollistuu Lempäälän Kehityksen toimitusjohtaja Kari Löytyn mukaan todennäköisemmin hotellikin.
– Meillä on hyviä toimijoita täällä, mutta alueen vetovoimaa kehitetään edelleen tuomalla kuluttajille tarjolle kaikenlaisia palveluita, elämyspalveluita, liikennepalveluita, päiväkoteja. Aikoinaan oli aikeena kehittää Ideaparkin pohjoispuolelle niin sanottu ”miesten maailma”. Se on tavallaan nyt toteutunut autokauppoineen, sanoo Kari Löytty.
– Täällä on koko perheelle jotakin: lapset voivat viihtyä Ti-Ti Nallen luona, koko perhe shoppailla kaupoissa, syödä hyvin sekä huvitella Särkänniemi Zonesissa ja parhaassa tapauksessa ajella kotiin uudella autolla.
Löytty toteaa, että Marjamäen yritysalue on rakennettu liike-elämän tarpeisiin; sijoittumalla lähekkäin eri alojen toimijat hyötyvät toisistaan ja löytävät yhteistä synergiaa. Tarkoituksena on myös hiljalleen kasvattaa Marjamäen ympärille Moision-Hakkarin suuntaan asumiselle kaavoitettua aluetta, jolloin alueelle saadaan jatkossa myös läheltä luontaista asiakasvirtaa.
Marjamäessä elinkeinoelämän tarpeet painottuvat viranomaisten ja alueen asukkaiden kanssa yhteistyössä tehtävässä kaavoitustyössä. Lempäälän kuntaan on hiljattain perustettu elinvoimakaavoittajan vakanssi. Viran vastaanottaneen Pekka Seppäsen leiviskää on Marjamäen, mutta myös kunnan muiden alueiden kaavoittamisen valmistelu elinkeinoelämän kehitystarpeet huomioon ottaen.
Hänen mukaansa kasvun rajat eivät Marjamäessä ole vielä tulleet vastaan. Kunta hankkii edelleen aktiivisesti maa-alueita omistukseensa ja jalostaa ne kunnallistekniikalla joko omalla riskillä itse tai antaa infran kilpailuttamalla jonkun muun operoitavaksi.
– Marjamäki on pitkä projekti. Ei tätä vielä kymmenessä vuodessa saada valmiiksi, Seppänen toteaa.
Maan jalostaminen ja infran rakentaminen on investointina tuottava. Uudet yritykset tuovat tullessaan vuositasolla lisäksi kymmenittäin uusia työpaikkoja. Marjamäen taloudellista vaikuttavuutta tarkastellaan niin sanotulla Marjamäki-taseella. Taseen tulopuolella on yrityksille myydyn tonttimaan myyntivoitto yhdessä kiinteistö- ja yhteisöverotuottoineen sekä alueen työpaikkojen tuoma tulovero. Yhteensä nämä ovat noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Todellisuudessa Lempäälän kunnan Marjamäestä saama hyöty on suurempi.
– 1 800 työpaikasta noin puolet on Ideaparkissa, ja tuloverotuotto on laskettu varsin maltillisesti Ideaparkissa työskentelevän henkilön keskipalkan mukaan, Löytty huomauttaa.
Kunnan satsaukset Marjamäkeen eivät ole Löytyn mukaan tapahtuneet kuntakeskustan kustannuksella. Päinvastoin, parhaillaan kehitetään Lempäälän kuntakeskustaa toden teolla. Kuntakeskuksen toimitilakysyntä on hyvä, josta osoituksena mm. täyteen vuokrattu Piipon tehdasrakennus, johon on saatu vuokralaisiksi 45 eri toimijaa.
Marjamäen yritysalue jakautuu useisiin eri osa-alueisiin Lempäälää halkovan kolmostien pohjoisen moottoritieliittymän, numero 36:n, tuntumassa. Kasvupotentiaalia on valtavasti, sillä Lempäälän kahta muuta moottoritieliittymäseutua, eteläistä ja keskistä, ei vielä ole alettu hyödyntää. Niiden vuoro on joskus tulevaisuudessa.
Tuorein Marjamäen alueen laajennusosa, jota on alettu rakentaa perinteiseksi teollisuusalueeksi, on Pajalantien kahdeksan hehtaarin alue vanhan Helsingintien varressa Ideaparkista etelän suuntaan.
Niin sanotun Pohjoisrinteen kaava on vahvistunut, ja Ideaparkista luoteeseen moottoritien varressa sijaitseva noin 15 hehtaarin alue on menossa tarjouskilpailutukseen. Yritysaluetta sinne tulee noin kymmenen hehtaaria.
Paljon rakennetaan parhaillaan aivan Ideaparkin ympäristössä sekä kauppakeskuksen pohjoispuolella sijaitsevalla RealParkin kaupallisella alueella. Lempäälän energiayhteisö- eli LEMENE-hanke on toteuttanut kaksi erillistä viiden hehtaarin aurinkopaneelikenttää tuottamaan energiaa alueen yritysten suljettuun verkkoon.
– Marjamäessä on tämän vuoden lopussa toimimassa kaikkiaan noin 350 yritystä, Timo Mikkonen sanoo.
Liikenne Marjamäessä varsinkin Realparkinkadulla on viime vuosina lisääntynyt niin ikään paljon. Alueella onkin jo käynnistetty liikenneselvityksen teko.
– Katsomme erityisesti risteysalueita. Kiertoliittymiä todennäköisesti tarvitaan, Seppänen sanoo
Aivan Ideaparkia vastapäätä, ydinalueelta Ideaparkinkadun itäpuolelta on saatu Lempäälän kunnan haltuun seitsemän hehtaaria maata. Pekka Seppäsen mukaan parhaillaan pohditaan, minkälainen alue siitä halutaan.
Ideaparkkikin laajenee lähiaikoina. Kauppakeskuksen pohjoispuolella olleen ulkokalusteiden myyntialueen paikalle rakennetaan laaja-alainen autopalveluiden keskittymä.
– Marjamäessä on nyt 17 autoliikettä ja autoilua tukevia muita yrityksiä. Tämän vuoden loppuun mennessä niitä on 22. Marjamäessä tehdään 10 000–15 000 autokauppaa vuodessa, Timo Mikkonen sanoo.
