Vaalit on käyty ja edessä on paluu arkeen. Toivottavasti äänestäjät eivät ottaneet kovin tosissaan vaalilupauksia, sillä niillä ei ole tapana toteutua.
Vaaleissa annettu lupaus on yhtä varma kuin lauantai-illan lottovoitto. Toki valituissa kansanedustajissa on nuoria ja vähän vanhempiakin idealisteja, jotka lähtevät eduskuntaan maailmaa muuttamaan, mutta valtiovarainministeriön haikalat jauhavat terävillä tilastoillaan heidän unelmansa murusiksi.
Hidastunut talouskasvu ja valtiontalouden kestovaje jättävät kovin vähän pelivaraa. Ainahan voidaan kiristää verotusta, joka on jo Euroopan kärkipäätä, mutta se tie tapaa johtaa kulutuksen ja sitä kautta työpaikkojen vähenemiseen.
Jos valtiontalous olisi pitkävetolistalla, nyt kannattaisi veikata tupakan ja polttonesteiden veronkorotuksia kohtalaisen isolla panoksella. Keskiasteen oppilaitoksissa kannattaa tehdä kopiokoneiden mustetilaukset ajoissa, sillä muutoksia on jälleen luvassa ja paperia kuluu, kun printataan uusia toimintamalleja ja opetusohjelmia.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon suuri äänisaalis Helsingissä tuntuu olevan pääkaupungissa vähintään yhtä vaikea asia nieltäväksi kuin muulle Suomelle naisten maajoukkueen voittomaalin hylkääminen.
Tosiasiassa pääkaupunki on jakautunut jyrkästi puolueittain ja kaupunginosittain. Kokoomuksella, vihreillä ja perussuomalaisilla on kaikilla omat alueensa. Mielikuva edistyksellisestä pääkaupunkilaisuudesta, jota siellä kovin halutaan ylläpitää, on harhainen ja ylätasoinen, mutta siinähän ei ole mitään uutta.
Vaan mitäpä meille näille tienoille on nyt luvassa. Pitkästä aikaa eduskunnassa istuu lempääläinen kansanedustaja, perussuomalaisten Veijo Niemi. Lämpimät onnittelut!
Niin Lempäälän vaalitentissä kuin kampanjassaan Niemi lupasi suitsia maahanmuuttoa.
Opiskelemaan tai töihin tuleville hän toivottaa tervetuloa, muiden osalta puomi pysyy kiinni. Miten hänen muissa ryhmissä ristiriitoja herättävät tavoitteensa toteutuvat, se nähdään seuraavien neljän vuoden aikana.
