Europarlamenttivaaleissa olisi keskusteltava siirtolais- ja turvapaikkapolitiikasta, EU:n tulevaisuudesta sekä yhteisvaluutan tilanteesta

Valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä ymmärtää, että kansalaistemme EU-kiinnostuksen herättämisen olevan väistämättä vaikeaa, kun maastamme valitaan vain 13 tai 14 edustajaa yhteensä 751 mepistä. (Kuva: Lehtikuva)
Valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä ymmärtää, että kansalaistemme EU-kiinnostuksen herättämisen olevan väistämättä vaikeaa, kun maastamme valitaan vain 13 tai 14 edustajaa yhteensä 751 mepistä. (Kuva: Lehtikuva)

Suomessa kuudennen kerran järjestettävien europarlamenttivaalien alla olisi puhuttava asiat halki ainakin viidestä tärkeästä teemasta. Turun yliopiston yhteydessä toimivan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä odottaa keskustelua siirtolais- ja turvapaikkapolitiikasta, EU:n tulevaisuudesta, unionin olemuksesta brexitin jälkeen, monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä yhteisvaluutan tilanteesta.

Eurovaalit pidetään jo runsaan kolmen viikon päästä sunnuntaina 26. toukokuuta. Suomalaiset valitsevat Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudeksi 13 tai 14 meppiä riippuen siitä, onko Yhdistynyt Kuningaskunta vielä heinäkuun alussa EU:n jäsenvaltio.
17 puoluetta on asettanut maassamme yhteensä 269 ehdokasta, joista 25 on Pirkanmaalta.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä sanoo, ettei Suomessa puhuta riittävästi Euroopan unionista. Hänen mielestään meillä suomalaisilla ei todellakaan ole riittävästi tietoa EU:sta.
Jokisipilän mukaan ainakin viidestä keskeisestä teemasta olisi käytävä keskustelua eurovaalien alla.
– Siirtolais- ja turvapaikkapolitiikka on ajankohtainen aihe. Tarvitsemme vastauksen kysymykseen miten EU selviää, jos vuoden 2015 tilanne uusiutuu. Pitävätkö ulkorajat? Miten turvapaikkaprosessi toteutetaan, miten taakka jaetaan? Mikä on ihmisten vapaata liikkuvuutta edistäneen Schengen-alueen kehityssuunta?
– Euroopan unionin tulevaisuuden isoa kuvaa on kirkastettava. Meneekö EU kohti nykyistä tiiviimpää integraatiota kaikissa mahdollisissa kysymyksissä vai viedäänkö syventämistä eteenpäin vain joissain tietyissä asioissa? Palataanko ehkä taaksepäin kohti löyhempää hallitusten välistä yhteistyöfoorumia?
Jokisipilä kaipaa keskustelua ja vastauksia, miten brexit vaikuttaa Euroopan unionin olemukseen.
– Miten Britannian EU-ero saadaan hoidetuksi niin, että siitä koituu unionille mahdollisimman vähän haittaa? Miten EU:n toimintakyky ja koheesio varmistetaan yhden tärkeimmän jäsenmaan lähdettyä? Mitä tapahtuu EU:n transatlanttisille suhteille uudessa tilanteessa?
– Meidän olisi oltava kiinnostuneita myös monivuotisesta rahoituskehyksestä. Mihin unioni rahansa käyttää, ja mitä Suomi saa unionilta?
Jokisipilän mukaan yhteisvaluutta euron tilanne vaatii päivitystä. Miten jatkossa estetään finanssikriisien kärjistyminen koko eurojärjestelmän kriiseiksi? Onko unionilla keinoja ja legitimiteettiä vaatia yksittäisiltä euromailta talouskuria?
Jokisipilä ei usko ilmastoteeman saavan kovin merkittävää asemaa EU-parlamenttivaaleissa.
– Ilmastoasia on vain yhtenä kysymyksenä muiden teemojen joukossa. Nyt näyttää siltä, että erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa ja EU-kritiikkiä esillä pitävät populistipuolueet tulevat jossain määrin hallitsemaan kampanjakeskusteluja.

Vaativia tehtäviä

Markku Jokisipilän mukaan Iso-Britannian eroprosessi luo paljon kysymysmerkkejä ja hämäryyttä siihen, mistä puhumme, kun mietimme EU:n tulevaisuutta.
– Koska Suomi on EU-puheenjohtajamaa ensi heinäkuusta vuoden loppuun, hoidettavaksemme tulee eron käytännön toteutukseen liittyviä asioita.
Jokisipilän mukaan brexit laajempana taustamuuttujana on muuttanut koko EU-keskustelun luonnetta osoittaessaan, ettei unioni pelkästään laajene, vaan siitä voi myös erota jäsenmaita.
Jokisipilä korostaa, että uudella Euroopan parlamentilla on edessään työntäyteinen kausi.
– Työpöydällä odottavat ratkaisujaan maahanmuutto, ilmastopolitiikka ja unionin suhde kansalaisiinsa. Unionin päätöksenteosta on tultava nykyistä läpinäkyvämpää. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia on lisättävä.
– Parlamentin on ratkaistava, miten unionissa toimitaan keskipakoisvoimien kanssa. Itäisten jäsenmaiden kieltäytyminen osallistumisesta turvapaikanhakijoista aiheutuvaan taakanjakoon on hoidettava kuntoon. Unkarin ja Puolan oikeusvaltiokehityksestä on pidettävä kiinni. Miten vastataan EU-kriittisten populististen voimien nousuun eri jäsenmaissa?
Jokisipilä ei pidä realistisena vaihtoehtoa, jossa Suomi käynnistäisi eroamistoimet EU:sta.
– Eroamisskenaario ei ole realistinen, koska kaikkein EU-kriittisin eduskuntapuolue Perussuomalaiset ei tällaista vaadi.

Ymmärrystä lisää

– Kun suomalaiset oivaltavat, miten merkittäviä toimijoita Euroopan parlamentti, Euroopan unionin komissio ja Euroopan unionin neuvosto ovat jäsenmaiden ja niiden kansalaisten kannalta, kansalaisemme kiinnostuvat EU:sta ja europarlamenttivaaleista, Markku Jokisipilä sanoo.
Jokisipilä ymmärtää kansalaistemme EU-kiinnostuksen herättämisen olevan väistämättä vaikeaa, kun maastamme valitaan vain 13 tai 14 edustajaa yhteensä 751 mepistä.
– Vaikutusvaltamme pienuus parlamentissa on tietysti matemaattinen tosiasia, mutta nousemalla omissa ryhmissään merkittäviksi vaikuttajiksi ja lisäksi tärkeisiin valiokuntapositioihin suomalaismepit voivat olla huomattavasti lukumääräänsä vaikutusvaltaisempia. On tiettyjä kysymyksiä, kuten arktiset kysymykset, metsätalous ja Venäjä, joissa suomalaisilla on erityisosaamista. Tällä osaamisella on kysyntää.
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 ja osa euroaluetta vuodesta 1999. Jokisipilä linjaa ykskantaan Suomen hyötyneen enemmän kuin kärsineen jäsenyydestä.
– Maantieteellinen asemamme, teollisuutemme, vientiriippuvuutemme ja koko elinkeinorakenteemme ovat sellaisia, että näkymät unionin ulkopuolella pärjäämisestä ovat hyvin ohuet, hän tarkentaa.
Kiina on ottanut viime vuosikymmeninä askeleita taloudelliseen ja myös poliittiseen maailmanherruuteen. Jokisipilä näkeekin, että Euroopan on otettava laskelmissaan Kiina yhä enemmän huomioon.
– Euroopan kannalta erittäin merkityksellistä on esimerkiksi se, mihin suuntaan Kiinan ja Venäjän suhteet kehittyvät.

Äänestysinto voi nousta

Markku Jokisipilä ounastelee, että suomalaiset voivat innostua aikaisempaa enemmän myös EU-parlamenttivaaleista. Huhtikuiset eduskuntavaalit toivat myönteisen yllätyksen äänestysaktiivisuuden suhteen.
– Eikä tuota edellisten eurovaalien 39,1 prosentin lukemaa olisi hirveän vaikea parantaa, hän toteaa.
Jokisipilän mielestä äänestysaktiivisuuden puolesta puhuvat Suomen EU-puheenjohtajakausi ja brexitin myötä herännyt laaja keskustelu EU:n tulevaisuudesta.
– Alaspäin kansalaisten kiinnostuneisuutta painavat eduskuntavaalien läheisyys ja poliittisen huomion kiinnittyminen kotimaahan ja uuden hallituksen muodostamiseen.