Mitkä kaksi asiaa yhdistävät huippujääkiekkoilijoita Hanne Sikiö, Jenni Hiirikoski, Marko Anttila, Anni Rantanen, Henrik Haapala, Joona Luoto ja Joona Koppanen?
Ensimmäinen vastaus on helppo: kaikki ovat Lempäälän Kisan juniorikoulun kasvattamia ja urallaan erinomaisesti menestyneitä. Sikiö ja Hiirikoski ovat olympia- ja MM-mitalisteja, Anttila tuore maailmanmestari, Haapala nuorten maailmanmestari ja Suomen mestari, Luoto Suomen mestari ja nuorten maajoukkuepelaaja, Rantanen naisten maajoukkuepelaaja sekä Koppanen nuorten maailmanmestari ja nykyään Pohjois-Amerikassa uraa tekevä nouseva tähti.
Toisenkin vastauksen tietävät ne, jotka kyseisen viisikon tuntevat: kukin heistä on erittäin fiksu, ystävällinen ja juuriaan kunnioittava persoona.
Jääkiekkoilijoista joskus on ollut vallalla stereotypia koulunsa ja lukunsa vähiin jättäneinä, hiukan kohtalon varaan jääneinä elämäntapaintiaaneina. Lempääläisseitsikkoon tämä luonnehdinta ei sovi, sillä esimerkiksi kouluasiansa kukin on aina hoitanut kunnialla.
Kaikki ylistävät ja kiittävät adjektiivit Kelhon suuresta miehestä Marko Anttilasta ovat oikeaan osuvia, eikä niihin juuri lisättävää ole. Ehkä sellaisen pointin voi tähdentää, että Anttila on äärimmäisen huomaavainen ja empaattinen sekä aidosti toisen ihmisen kuulumisista kiinnostunut. Mörkö-Marko on aina ollut valmis jeesaamaan kasvattiseuraansa esimerkiksi kesän junnujen kiekkokoulun vetäjänä.
Media ja eritoten sosiaalinen media pursuavat ”Mörkö-stooreja”. Ihmisten ja journalistien mielikuvitus lentää ja kuluva kevät ja tuleva kesä ovat Anttilalle taatusti täynnä haastatteluita sekä kohtaamisia fanien kanssa. Nekin velvoitteet hieno mies kantaa taatusti mutinoitta.
Moni sellainenkin, jota ei juurikaan kiekkokatsomoisaa – ainakaan Lempäälän jäähallissa – ole näkynyt, laulaa ylistystään Anttilalle ja ideoi hänelle huomionsoituksia. Kadun nimi, rantatontti, puiston nimeäminen, liikenneympyrään patsas ynnä muuta. Hienoa, että urheilu saa ihmiset innostumaan.
KHL-seura Jokereissa hyvää palkkaa nauttiva Anttila tuskin on rahallisen stipendin kaipuussa, mutta jokin aineeton huomionosoitus on paikallaan. Kunnanhallitus varmuudella kunnanjohtajan johdatuksella osaa löytää Anttilalle ja naismaajoukkueen kapteenskalle Jenni Hiirikoskelle sopivan muistiaisen.
Vääjäämättä keskustelussa on sivuttu myös paikallisen jääkiekon suru-uutistakin eli Mestis-LeKin karille ajoa. Sen suhteen ”Mörkö-huumalla” ei ole enää mitään tehtävissä, LeKi jatkaa pelejään siinä sarjassa, mistä Marko kotiseurastaan pois lähti eli maan nelostasolta kakkosdivarista.
Olen useaan otteeseen paikallislehden palstoilla todistellut, kuinka paljon paikkakunta saa julkisuutta ja hyvää mielikuvaa urheilijoittensa ja urheilujoukkueittensa kautta. En edes osaa arvata, kuinka monta kertaa sana ”Lempäälä” mainittiin tv:n miljoonayleisölle MM-pudotuspelien yhteydessä. Moisen mainosajan ostamiseen tarvitsisi veroäyrin korotuksen.
Kiitos Marko. Kiitos Jenni. Annoitte meille suomalaisille ja etenkin lempääläisille ikimuistoisia hetkiä. Kevät 2019 jää historiaan.
