Lempäälän kunnan järjestämä lähidemokratiailta tarjosi kaksi mielenkiintoista alustuspuheenvuoroa ja vilkasta keskustelua. Kuntalaisia on tärkeää kuulla valmistelun kaikissa vaiheissa. Huono lähidemokratia ei välttämättä ole parempi kuin ei mitään.
Vaarana voi olla, että kuntapäätöksentekoon kantavat kortensa vain kaikestavalittajat. Yksi huono esimerkki on nähty Espoossa, kun kehitysvammaisten nuorten asuntolahanke on viivästynyt naapureiden tekemien perusteettomien valitusten takia. Toisaalta lähidemokratia voi jäädä näennäisdemokratiaksi, jos raha ja päätökset ovat eri pöydissä.
Kuntalaisten mielipiteiden tulee myös näkyä päätöksissä. Lähidemokratiaillassa lähes kaikki vastustivat erillisen lautakunnan perustamista. Nähtäväksi jää, onko yleisellä mielipiteellä vaikutusta, kun työryhmä saa työnsä valmiiksi.
Pirkkalan kansliapäällikkö Oskari Auvinen kertoi kunnan varsin toimivasta mallista. Kuntalaisfoorumeissa eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin. Tärkeimmistä päätöksistä pyydetään Pirkkalassa kunnan nettisivujen kautta kuntalaisten mielipiteitä puoli vuotta ennen päätöksentekoa. Palautteelle altistutaan jo valmisteluvaiheessa.
On tärkeää, ettei kuntalaisten kuuleminen jää vain nettikyselyiden varaan. Lähidemokratian voisi jalkauttaa esimerkiksi kirjastoihin. Keskustelutilaisuudet valmistelussa olevista päätöksistä tavoittaisivat silloin myös sattumalta paikalle tulleita. Valtuustosalin kynnys on korkeampi kuin kirjaston. Esimerkiksi lähidemokratiailtaan saapuneista suurin osa oli luottamushenkilöitä.
Auvinen myös kertoi, kuinka lähidemokratian edistäminen on otettu osaksi jokaisen kunnan virkamiehen työpäivää. Toimiva lähidemokratia vaatiikin sitoutumista niin päättäjiltä kuin kuntalaisilta.
Ville Hämäläinen (vihr.)
sote-lautakunnan jäsen
