Kiinnostaako palstaviljely? Kuljussa satoa saa omalta palstalta

Sadonkorjuuaikaan ruokapöytä notkuu omalla palstalla kasvatetuista herkuista. Kuva: Kaija Kernen

Lempääläinen Kaija Kernen on saanut syksyn sadon viljelypalstaltaan talteen. Hän on tänä vuonna kasvattanut Kuljussa muun muassa porkkanaa, hernettä ja sipulia.

– Viimeiset perunat kävin nostamassa lauantaina. Lehtikaaliakin oli tarkoitus vielä hakea, mutta joku eläin oli ehättänyt edelleni. Varsista oli jäljellä pelkät töröt, hän toteaa.

– Tänä vuonna lehtikaali oli satoisa, viime vuonna kurpitsaa tuli älyttömästi. Yksi kurpitsa kasvoi peräti yli seitsenkiloiseksi ja säilöntä muodostui melkein ongelmaksi. Join joka päivä tyttären kanssa vihersmoothieita ja teimme kaikkia mahdollisia kurpitsaruokia, Kernen naurahtaa.

Kernen on yksi innokkaista Kuljun palstaviljelijöistä. Viljelypalsta sijaitsee Kuljun urheilukentän takana, Peräkorventiellä.

Palstan läheisyydessä on oja, josta vesi otetaan käsipelillä. Kuva: Kaija Kernen

Kunta on vuokrannut alueen Kuljun kyläyhdistys ry:lle ja yhdistys hoitaa edelleenvuokrauksen halukkaille. Vuosivuokrana palstasta peritään 30 euroa.

Kaija Kernen on viljellyt palstalla kolme vuotta.

– Ensimmäisenä vuonna vein omaa multaa mukanani ja laitoin hiekkaa sen sekaan, mutta se oli tarpeetonta. Maa on ravinteikasta.

– Lehtikaali ja kurpitsa viihtyvät erityisen hyvin, mutta kasvavat palstan maassa hyvin myös rikkaruohot, hän puuskahtaa.

Kesannolla ollut ja osin pajukkoa puskenut alue on äestetty ja kunnostettu. Töitä rikkaruohojen hävittämiseksi silti riittää.

– Alue oli kauan käyttämättä, joten palstalla on juolavehnää ja muita rikkakasveja. Kukin viljelijä möyhii oman palstansa, ja itse olen laittanut osalle kasvimaata katteeksi vielä kangasta, ettei rikkaruohoja tarvitsisi kitkeä niin paljon, Kaija Kernen kertoo.

Kaija Kernen palstallaan. Kuva: Susanna Kernen

Viljeltävä alue on noin 3 500 neliön suuruinen, ja se on jaettu aarin palstoihin.

Alueen kupeessa on isohko oja, josta viljelijät saavat kasteluveden. Viljelijöillä on käytössään yhteisiä työkaluja.

– Viime vuonna talkoilla niitimme jättibalsamia. Olemme myös käyneet porukalla Taimisen puutarhalla, mistä olemme esimerkiksi saaneet vinkkejä yrttien viljelyyn. Perinteiset sadonkorjuujuhlat järjestetään Rantalan saunalla, Kernen kuvailee toimintaa.

– Kanssaviljelijät ovat mukavia ihmisiä ja palstalla on hyvä henki. Innokkaita viljelijöitä on tällä hetkellä vain muutama, joten uusia ihmisiä toivotaan mukaan, hän toteaa.

Kaija Kernen mielestä palstaviljelyn parasta antia on käsillä tekeminen.

– Siinä näkee kättensä töiden tuloksen. Välillä olen ottanut sen myös kuntoilun kannalta. Ei tarvitse lähteä salille, kun rehkii kaksi tuntia palstalla. Otan siitä huvin ja hyödyn irti.