”Hallitus on onnistunut yleisesti ottaen hyvin”. Näitä luonnehdintoja on näkynyt mediassa, kun on pohdittu Marinin hallituksen koronapandemiaan liittyviä toimia. Tuollainen epämääräinen toteamus herättää kiinnostuksen selvittää, mitä ”yleisesti ottaen” mahtaa tarkoittaa.
Tällä palstalla ei puututa puoluepolitiikkaan millään tavoin, vaan arvioidaan kansalaisen ja veronmaksajan näkökulmasta päättäjien tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Hallituksen arvostelussa pitää silti olla varovainen, kun keskeiset ministerit ovat herkkähipiäisiä ja pääministeri on saavuttanut jopa jonkinlaisen kulttimaineen kiertäessään maailmalla kehumassa Suomen erinomaista varautumista pandemiaan.
Mutta silläkin uhalla yritän selvittää, mitä ”yleisesti ottaen” pitää sisällään. Hallitusta on kehuttu hyvästä viestinnästä. Sanna Marin lausuu sanan huolellisesti viimeiseen tavuun asti, pitää pienen tauon ennen seuraavaa sanaa ja jatkaa sitten ilmeetöntä sisälukua. Selkeää se on, mutta samalla myös kuulijoiden käsityskyvyn aliarviointia. Lisäksi pitää muistaa, että viestintä on muutakin kuin huolellista ääntämistä.
Muuta positiivista ei hallituksen toimista pandemia-aikana tule mieleen. Sen sijaan muistissa ovat viikoittain toistuvat epäonnistumiset. Ensimmäinen virhe tapahtui jo ennen kuin virus oli saavuttanut Suomen. Marinin johdolla hallitus vähätteli koko asiaa, ja heidän tärkeimmän neuvonantajansa THL:n mukaan oli epätodennäköistä, että korona iskisi suomalaisiin. Kun sitten maamme kansalaisia alkoi paeta kriisialueilta kotimaahansa, ei lentokentillä tehty mitään toimenpiteitä, joilla olisi estetty viruksen leviäminen. Pääministerin mukaan ei ollut tarpeen järjestää asiassa ”mitään spektaakkeleita”.
Onnistumisiakin toki on. Aivan käsittämätöntä taitoa hallitukselta vaati löytää suojamaskien tarjoajien joukosta törkeistä talousrikoksista tuomittu kohujulkkis ja pikavippiyhtiöitä pyörittänyt ulosottovelkainen liikemies. Reipasta meininkiä kaupanteossa kuvasi myös se, että melkein 10 miljoonaa euroa valtion keräämiä verorahoja ehdittiin maksaa, ennen kuin oli edes selvyyttä tuotteiden laadusta. Parhaillaan nämä huijariyrittäjät riitelevät keskenään oikeudessa. Huoltovarmuuskeskuksen johtaja valittiin syntipukiksi, mutta vastuuministeri ei kuulemma tiennyt koko asiasta mitään.
Koronatukirahojen maksamisesta tuli seuraava farssi. Se ei ollut yllätys, kun oli kuunnellut ministereiden etukäteislausuntoja asiasta. Kun julkisuudessa nousi meteli isojen rahasummien jakamisesta, elinkeinoministeri ilmoitti käynnistävänsä heti tarkastuksen avustuskriteereistä. Tässä tiivistyykin hallituksen koko kevään toimintamalli. Kullakin viikolla käynnistetty toiminta osoittautuu fiaskoksi, ja lopulta hallitus ymmärtää, että pieleen meni taas. Sen jälkeen käynnistetään selvitys asiasta tai perustetaan jokin työryhmä. Muutamat tapaukset ovat johtaneet myös poliisitutkintaan.
Työllistämisessä hallitus on onnistunut. Monet ihmiset ovat saaneet töitä selvitysten tekemisessä. Mutta riittääkö se vielä lausumaan, että on onnistuttu yleisesti ottaen hyvin?
Kirjoittajan mielestä farssit kuuluvat vain teatteriin
Kommentointi on suljettu.