Näin loma-aikana monet ovat tallentaneet muistoja matkoiltaan, mökillä olosta tai ihan tavallisesta arkielämästä. On otettu videoiden lisäksi valokuvia, joita harvat enää tulostavat paperikuvina albumiin. Kuvallisista muistoistakin on tullut nykyelämän tyylin mukaisesti kertakäyttöisiä. Ne jaetaan sosiaalisessa mediassa ja siinä se. Perheen muistoihin ei ole mahdollista palata samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Elämä on muuttunut lyhytjännitteisemmäksi. Kaikki pitää tapahtua tässä ja nyt. Viihdealan ihmiset sanovat, että kun taannoin sketsit ja muut hupijutut saivat kestää monta minuuttia, nyt vitsin täytyy aueta parissakymmenessä sekunnissa, muuten katsojat pitkästyvät. Ja kaikki viestintä pitää olla kuvallista, koska tekstejä ei viitsitä lukea.
Kuvia ja muita ulkoisia muistoja ei siis kerätä kuten ennen, mutta ihmisen sisäinen muisti on sentään vielä tallella. Se päihittää parhaimmillaan mennen tullen sähköiset muistivälineet. Ihmisen muisti on monimutkainen järjestelmä. Kaiken lisäksi muisteja on erilaisia. Minun tietomuistini on tallettanut esimerkiksi kielioppisäännöt, jotta osaan kirjoittaa jotenkuten ymmärrettävää tekstiä tähän kolumniin. Samasta muistista löytyvät teiden nimet, joista on hyötyä kun lähden pyöräilemään pitkin Lempäälää. Taitomuistiin on tallennettu tiedostamaton kyky ajaa polkupyörällä.
Muistissani on myös elämäkerrallinen tapahtumasarja, johon on tallennettuna se, mitä kaikkea olen viime aikoina, ja vähän aikaisemminkin tehnyt, missä matkustellut, mitä harrastanut jne. Sisäinen videokamerani on tallentanut ne ikään kuin pieniksi elokuvanpätkiksi. Kaikki tapahtumat eivät tallennu ja hyvä niin, koska muistikapasiteettimme tulisi silloin täyteen ja aiheuttaisi monenlaisia hankaluuksia. Monet päivän mittaan kuullut ja nähdyt asiat siis unohtuvat tai tarkemmin sanottuna ne eivät unohdu, koska niitä ei ole tallennettukaan. Kun jonkin asia koskettaa meitä tavalla tai toisella, se tallentuu muistiin pysyvämmin. Tunnereaktio herättää aivot ja viesti kulkee aivojen syviin osiin. Ja mitä enemmän sitä tapahtumaa miettii, sitä vahvempi muistijälki jää.
Entä muistiongelmat? Jokainen meistä joutuu aika ajoin etsiskelemään vaikkapa silmälaseja. Silloin kyse on luultavasti siitä, että emme kiinnittäneet tarpeeksi huomiota, mihin lasit jäivät. Muistisairauksien alkuvaiheessa asiat, joiden olisi pitänyt tallentua, eivät kerta kaikkiaan löydy. Edellä mainittu sisäinen videokamera ei toimi. Sen sijaan vanhat syvälle tallentuneet asiat saattavat muistua tarkastikin mieleen.
Onko muistimme luotettava? Kun kerromme jostakin vanhasta tapahtumasta mieli saattaa täyttää muistoon syntyneet aukot asioilla, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Muistosta tallentuu kerta kerralta vääristyneempi versio.
Politiikan ilmiö on aktiivinen unohtaminen. Muisti kantaa korkeintaan yhden vaalikauden yli.
Kirjoittajan muisti on hyvä mutta lyhyt
