Lauantai
Olin kuuntelemassa verkkoguru Fredrik Husbergin esitystä siitä, miten sähköisen tiedonsiirron 5G suhtautuu valokuituverkkoon. Kävi harvinaisen selväksi, että 5G ei ole vastaus siihen, mihin siitä on toivottu vastausta. Se on parannus, mutta ei riittävä parannus. Elisa, Telia ja DNA saivat äskettäin Suomen 5G-lisenssit. Kukin niistä on sitoutunut investoimaan luokkaa 20–30 miljoonaa euroa uuteen verkkoon. Samalla nämä…
Maaseutu-Suomi lukuisine kylineen saa kehityksen avaimet, kun nopeat tietoliikenneyhteydet kattavat jokaisen niemen ja notkelman. Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma muistuttaa laajakaistan saavuttavan 70 prosenttia maakuntamme asukkaista, mutta juuri se tietoverkon ulottumattomissa oleva 30 prosenttia asuu haja-asutusalueilla. Yhdistysaktiivin mukaan kylätoimikunnat olisivat parhaita pelin avaajia, jotta jokaisen tuvan asukkaat oivaltaisivat verkkomaailman välttämättömyyden. Valtion olisikin otettava ripeästi asiasta koppi, jotta elämisen edellytykset turvataan koko valtakunnassa.
Toisinaan pohtii, miltä tuntuisi olla kunnan viranhaltija. Saisi olla jatkuvan kysymyspommituksen kohde, tyytymättömien kuntalaisten sielunhoitaja, aina selittämässä kysyjille, miksi kaikkea hyvää ei tänne heti nyt. Ja vaikka kunta tiedottaa perusteellisesti tai nopeasti, kotisivuillaan ja lehdessä, se ei koskaan ole riittävää. Netissä otetaan tuohduksissa, pikaistuksissa ja vajain tiedoin kantaa, vaikka tuohtuja voisi itsekin hakea tietoa asiasta,…
Lempäälässä on monta hyvää latureittiä hiihdettäväksi. On Hakkarin ja Innilän maastot, maisemalatu Innilä-Lastunen, maakaasulinja Pirkkalaan, Ahtialan kylän mainio vainio -latu. Usealla koulullakin on koululaisia varten tehty latu. Hiihtämään pääsee ja latuja voi valita. Voit jopa ottaa bongattavaksi kaikkien latujen hiihtämisen. Jos ryhdyt laskemaan näin tarjottujen kuntalaispalvelujen hintaa per suorite, huomaat latuverkoston olevan erittäin edullinen yhteinen…
Vuonna 1520 muuan Gustav Eriksson oli vain 24-vuotias nuori alempaan aateliin kuulunut kapinallinen Taalainmaalta. Hän vastusti kiihkeästi tanskalaisten vaikutusvaltaa Ruotsissa ja oli jo kertaalleen ollut vankeudessakin Tanskassa, mutta onnistunut pakenemaan takaisin kotiseudulleen. Kun tanskalaissyntyisen Kristian II:n ryhmittymä sai voiton ruotsalaisista lähellä nykyistä Ulricehamnia, kruunautti tämä Kristian, myöhemmässä historiankirjoituksessa Kristian Tyranniksi kutsuttu, itsensä Ruotsin kuninkaaksi. Kaikki…
Vanhan koulukaskun mukaan opettaja kysyy oppilailta biologian tunnilla, millainen kasvi on palmu? – No ensteeks tulee pitkälti vartta ja sitten tupsu! Vastaajalla oli kuin olikin hahmotuksen kaltainen tieto asiasta. Kuten tiedämme Sääksjärvi on yksi Lempäälän paikallisista paratiiseista. Näitä paratiiseja on siis monia. Sääksjärven erityisenä ominaisuutena on, että siellä näkee palmuja paratiisisaarekkeella. Nämä palmut on koonnut…
Ritva Mäkelän muhkea kotiseutukirjojen sarja on saanut tuoreen lisän, kun Lempäälä-Seura on julkaissut kirjan kauppias Aleksanteri Eskolasta. Kirjan täydellinen nimi on Voi yhren kerran. Kauppias Aleksanteri Eskolan elämä Kuhmalahdelta Kuokkalaan. Eskolan kauppa on Kuokkalan Museoraitin ydin sekä sijainniltaan että sisustukseltaan ja tavaroiltaan. Se säilyi sellaisena, sillä Eskola jatkoi kaupanpitoaan niin sanotusti elämänmuotona, aina 90 –vuotiaaksi…
Lempääläläinen Juha Kuisma on saanut Jalmari Finnen Säätiön 5 000 euron suuruisen apurahan kunnallisneuvos, ministeri K. E. Linnan henkilöhistorian tekemistä varten Kustaa Eemil Linna oli kotoisin Pälkäneeltä, josta siirtyi Messukylään. Linnasta tuli yksi Pohjois-Hämeen maataloustuottajien perustajia ja liiton puheenjohtaja. Hän toimi myös Edistyspuolueen puheenjohtajana 1928–30. Linna toimi ministerinä yhteensä kuusi vuotta. Jalmari Finnen Säätiö jakaa…
Auton parkkeeraaminen Lempäälän kuntakeskukseen alkaa olla shakkipeliä. Kuten kaikki tietävät, perjantain illansuussa parkkipaikan löytäminen on ns. mahdoton tehtävä. Silti auto pitää saada jonnekin, kadunreunaan, nurmikolle tai puun oksalle. Nähtäväksi jää, millainen pysäköintikulttuuri muodostuu Havaslahden ylärinteeseen, johon kunta on ajattanut Lempäälä-talo/kirjastotalotyömaan montusta kaivetun aineksen. Tavara on Ryynikän hiekkakankaan hiekkaa ja sellaisena kyllä sopii parkkipaikan perustamiseen. Tiettävästi…
LVS:n viikontakaisessa numerossa 24.10. esitettiin teoria, että Lempäälän nykyisen Kirkkojärven nimi olisi alun perin ollut Vesilahti. Se olisi siirtynyt Lempäälästä Vesilahden pitäjää merkitsemään, kun Aimalan kirkon palon jälkeen Vesaniemen kupeeseen rakennettiin uusi kirkko. –Kun tällä palstalla sopii asiaa käsitellä, kerronpa oman kantani. Ensinnäkin Kirsti Arajärven oletus Vesilahdesta koko Pyhäjärven rantakuntien emäpitäjänä on kaiken käytettävissä olevan…
Kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on jälleen antanut tuhansista tutkimuksista kootun raporttinsa. Suurin uutinen oli se, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen + 2 Celsiusasteeseen ei riitä. Ilmaston lämpeneminen on saatava pysähtymään + 1,5 C -asteeseen tai valtamerten korallit tuhoutuvat. Muut vaatimukset ovat tuttuja, torjuntatoimien aikatauluja on entisestään kiristetty. Mitä tämä tarkoittaa Lempäälässä ja Vesilahdella? ”Ajattele…
Kumpi on vastuullisempi ympäristöratkaisu: hankkia sähköauto vai biokaasuauto? Mielikuvissa ja valtion tukipolitiikassa sähköauto on tällä hetkellä voitolla, mutta mitenkähän lienee pitkän päälle? Sähköauton akkuja on kauan koetettu kehittää, mutta yhäti niihin tarvitaan harvinaisia erikoismetalleja, litiumia ja muita. Sellaisia, joita kaivetaan Afrikan maista, Kanadasta, Suomesta. Kun sanot sähköauto: sanot kaivos ja kun sanot kaivos: sanot tuleva…
Tarinan mukaan eräältä eläkkeelle jäävältä kaupunginjohtajalta kysyttiin läksiäishaastattelussa: – Kuka on kaupungin tärkein viranhaltija? Kaupunginjohtaja ei epäröinyt hetkeäkään vastatessaan: –Kaupunginpuutarhuri. Hänestä riippuu, miltä yhteinen julkinen tila näyttää. Lempäälän kuntakeskuksen rakennustyömaat ovat tällä hetkellä monttuvaiheessa. Suuri osa Ryynikän hiekkakankaasta on ajettu Havaslahden ylärinteeseen. Kaavailujen mukaan ajomaan päälle tulee väliaikaisesti iso parkkipaikka ja myöhemmin puisto. Tämä saa…
Pohjois-Pohjanmaalla käydessä kuulin tarinan maakunnan kuuluisimmasta kukosta. Tapahtumapaikkana oli Kärsämäen kirkonkylä ja aika 1950-luku. Todistajina asiassa olivat apteekin neidit, joilla ajoittain oli aikaa seurata kukon touhuja. – Jaa minkä kukon? No naapurin nahkuriliikkeen omistajan kukon. Nahkurilla siis oli kukko ja muutama kana. Ne saivat kulkea vapaina miten mielivät. Sellainen oli entisaikainen kananpidon tapa. Jollain tavalla…
