Suomen metsistä kolme neljäsosaa omistavat yksityiset tahot, valtaosin tavalliset suomalaiset perheet. Metsänomistajat, joita on yli 600 000, tekevät päätöksiä metsiensä käytöstä omien elämäntilanteidensa ja arvojensa mukaan. Työt metsissä tekevät maaseudun yrittäjät ja perheyritykset. Metsistä ja niiden käytöstä keskustellaan paljon. Se kertoo, että metsät ovat iso osa suomalaisten elämää ja niiden suhteen on monenlaisia toiveita.
Mistä tunnistan metsänomistajan?
En mistään. Metsää omistetaan kaikissa yhteiskuntaluokissa ja metsänomistajat asuvat ympäri maata. Teoriassa joka yhdeksäs vastaantulija on metsänomistaja, mutta heistä 44 prosenttia on eläkeläisiä ja keski-ikä 60 vuotta. Metsätila on samalla omistajalla keskimäärin 30 vuotta ja se on keskipinta-alaltaan 30 hehtaaria. Etelä-Suomessa tilan tällaisen metsätilan vuotuinen kasvu on 150 kuutiometriä ja se sitoo kasvaessaan noin 150 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Tämän hetken hintatasolla puustoltaan ja sijainniltaan metsätilan arvo on Etelä-Suomessa 150 000 euron luokkaa (Itä- ja Keski-Suomessa 120 000, Etelä-, Keski- ja Pohjanmaa 90 000, Pohjois-Pohjanmaa 70 000, Kainuu ja Lappi 40 000 euroa).
Metsänomistajat toteavat tutkimuksissa, että metsää hoidetaan ja hakataan hyvän metsänhoidon vuoksi. Käytännössä hakkuisiin liittyy monesti isoja hankintoja tai elämäntilanteen muutoksia. Metsätulojen yleisimmät käyttökohteet ovat asuntojen ja autojen hankinta. Keskiarvotilan 150 000 eurosta perintövero on 15 200 euroa, harvalla on tuota summaa säästössä ja tällöin perintövero on monesti otettava metsästä. Avioerojen yhteydessä liikutellaan usein myös rahaa ja tällöin metsä toimii pankkina. Valitettavasti myös huono oman elämän hallinta löytyy syynä, etenkin alkoholi. Metsällä on iso merkitys maataloudessa tulojen tasaajana ja investointien rahoittajana.
Metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä monimuotoisuuskohteista ja tekevät niistä ympäristötuki- ja suojelusopimuksia. Tarjonta ympäristötukikohteista on ollut vuosittain suurempaa kuin Maa- ja metsätalousministeriön määräraha. Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti talousmetsien käsittelyn yhteydessä tehtävään luontokohteiden huomiointiin sekä säästöpuiden ja tekopökkelöihin. Suomessa on tiukasti suojeltua metsää eniten Euroopan Unionissa.
Vaikka iso osa metsänomistajista on muuttanut kaupunkeihin ja isompiin taajamiin, niin metsät pysyvät maaseudulla. Metsien käyttö, niin hoitotyöt kuin hakkuutkin työllistävät metsän sijaintipaikkakunnilla. Metsäkone- ja puutavara-autoyrittäjät ovatkin maaseudun suurimpia työllistäjiä. Näissä ammateissa työntekijöillä on mahdollisuus työllistyä kotiseudullaan ja pitää maaseutua asuttuna. Konttorit ovat niin kotona kuin koneissakin maisemanäkymillä.
