Harvoin on asuinalueella niin irvokasta nimeä kun tällä Vesilahden Kirkonkylän uudella tulokkaalla. Ensi työkseen maanomistaja Taitokaari hakkautti täysin kasvukuntoisen metsän niin, että nyt koko alueella kököttää pystyssä muutama yksinäinen puu. ”Haittaavathan puut rakentamista” ja saihan niistäkin vähän … rahaa. Puhuttiinko alueen osayleiskaavassa jotain luonnonmukaisuudesta? Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi naapurissa olevan ns. Kurjen/Komun alueen yli-ikäinen metsä kaadettiin, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut, mutta Savelan tapauksessa olemassa oleva puusto olisi nimenomaan antanut hyvät mahdollisuudet luonnonmukaisen, viihtyisän ympäristön luomiselle. Nyt ehkä ruvetaan vielä siirtelemään maa-aineksia paikasta toiseen ja puiden kasvua saadaan odottaa parikymmentä vuotta. Alueella luonnosta muistuttavat siis ainoastaan teiden nimet.
Seuraavaksi piirrettiin kaavaehdotus, jossa alue täytettiin pienillä tonteilla, jotta saadaan enemmän myytävää ja sitä kautta… rahaa. Tavoite on verhottu hienosti sanahelinään ”sosiaalista kanssakäymistä lisäävää, kylämäistä asumista”. Hulluhan ei ole se, joka paljon pyytää, vaan se joka paljon antaa. Kovasti kuntalaisille on markkinoitu ajatusta, että kaikki eivät halua suurta tonttia ja senkin ajatuksen saattaa ymmärtää, jos vastaavasti yhteistä viheraluetta jätettäisiin alueen sisään enemmän. Toisaalta isonkaan tontin hoitaminen ei ole ongelma, jos vain muistaa olla tekemättä suuria nurmikkoalueita. Kohtuukokoiselle tontille saa myös mahtumaan ne omakotiasujan mieleen usein tulevat trampoliinit, kylpypaljut, huvimajat, kasvihuoneet, grillikatokset ja jopa klapipinon.
Korostan sitä, että minä tai muut tonttikokoon huomionsa kiinnittäneet emme vastusta sinänsä alueen rakentamista. Sen olisin tietenkin halutessani tehnyt jo osayleiskaavan laatimisvaiheessa. Ihmeellisenä pidän kuitenkin sitä, että osayleiskaavassa niin selkeästi mainittu 1300 m2 tonttikokovaatimus ei lainkaan koske Taitokaarta. Luotin siihen, että alueesta tulee samanlainen vehreä, väljä alue kuin mitä muutkin Kirkkohaan alueet ovat, mutta siitä onkin tulossa slummi. Tähän asti Vesilahden vetovoimana on muistaakseni pidetty juuri riittävän isoja maaseutumaisia tontteja. Nyt mallia otetaan kai pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta. Ja siellä tilanne on kai monelta osin pikkuisen erilainen.
Kokeilunakin pieniä tontteja puolustellaan. Sekin kunnan olisi mahdollista ja myös taloudellista toteuttaa pienimuotoisena nimenomaan omilla alueillaan.
Sitten demokratiasta: Ihmisiä pyydettiin protokollan mukaan katsomaan suunnitelmaa ja kysyttiin mielipiteitä pariinkin otteeseen. Kuntalaiset ja kunnan asukkaita edustavat kunnan omat toimielimet kirjoittivat kommenttejaan, jotka liittyvät pääosin ihan maalaisjärjellä havaittaviin ongelmiin. Kaavoittaja vastasi niihin kaikkiin hienoin sanakääntein, mutta totesi useimmiten lopuksi lakonisesti ”ei aiheuta toimenpiteitä suunnittelussa”. Enää en ihmettele sitä, kuinka äänestysprosentit vaaleissa laskevat tai kuinka perussuomalaisten suosio nousee. Tuntuu tämänkin prosessin läpivienti niin näennäisdemokratialta.
LVS:sta saimme lukea Taitokaaren ja kunnan välisestä maankäyttösopimuksesta. En tiedä, mistä uutisen sanamuodot ovat peräisin, mutta siinä indikatiivia (tositapaa) käyttäen todettiin, että alueelle rakennetaan 66 pientalotonttia ( ei siis rakennettaneen, suunnitellaan rakennettavaksi). Käsittääkseni kaavaprosessi on kuitenkin vielä kesken…
Alustavassa maankäyttösopimuksessa mainittiin kunnan saavan korvaukseksi 10 % alueen tonteista , mutta uutisessa siitä ei enää mainittu mitään. Onko kunta tässäkin asiassa myötäillyt maanomistajaa? Entä onko infrastruktuurin rakennuskustannuksille asetettu mitään ylärajaa vai onko kunta valmis maksamaan puolet
mistä tahansa?
Vesilahdessa ei koskaan ole lähdetty houkuttelemaan asukkaita markan tonteilla eikä yritystoimintaa rakentamalla halleja, vaan on ajateltu, että kunnon asukkaalla/yrityksellä on kyky ja halu maksaa tontistaan käypä hinta. Nyt näyttää siltä, että jotkut pitävät Taitokaarta jonkinlaisena kummisetänä eivätkä muista sitä, että tämänkin firman ainoa tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa eikä suinkaan luoda hyvinvointia Vesilahteen. Se on valtuutettujen tehtävä. Suosittelenkin ennen päätöksentekoa lukemaan Sauli Niinistön Hiljaisten historiasta luvun Kadonnut kunta tai vaihtoehtoisesti sadun Keisarin uusista vaatteista.
Anja Kauppila
Kommentointi on suljettu.