Pääministeri Katainen väitti radion haastattelutunnilla, että pakkoliitoksilla ehkäistäisiin kriisikuntamenettelyyn joutumista. Tämä on kummallista puhetta, koska pakkoliitosuhan alle joutuvat kehyskunnat eivät ole kriisiytymässä. Niitähän suorastaan kadehditaan.
Liittämällä pakolla ympäryskuntia suuriin kaupunkeihin muilta kunnilta viedään yhteistyö- ja liitoskumppanit ja olemassaolon edellytykset. Käytännössä näille kunnille ainoaksi vaihtoehdoksi jää liittyminen suureen kaupunkiin.
Kuntien valtionosuusjärjestelmää on käytetty koko ajan kiristysruuvina pikkukunnille. Valtionosuuksiin kohdistuvat tasasuuruiset leikkaukset sekä uudet laskentaperusteet aiheuttavat perustuslaillisen ongelman; Valtion on osoitettava kunnille riittävä rahoitus niille annettujen tehtävien hoitamiseen.
Kataisen ensimmäinen hallitus ei ehdi tehdä kuntien pakkoliitoksia. Mutta jos sinipunahallitus jatkaa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, pakkoliitokset tehdään. Tammikuussa 2012 Katainen vielä linjasi, että tämän hallituskauden lopussa maassa olisi enää sata kuntaa. Kuntarakennetyöryhmähän esitti kuntien määräksi 70. Haave 70–100 suurkunnan Suomesta elää yhä, vaikka se ei tuo yhtään lisärahaa kuntatalouteen, nuorenna väestöä tai tee heistä terveempiä.
Tuskin esimerkiksi tamperelaiset päättäjät pystyvät mainitsemaan montaakaan merkittävää asiaa, joka olisi kaupungissa hoidettu kokonsa vuoksi kehyskuntia paremmin. Mitä hallituksella on Pirkkalaa, Lempäälää, Kangasalaa, Ylöjärveä ja Nokiaa vastaan? Puutarhamaisissa kehyskunnissa asuminen vastaa monen toiveita. Usein taustalla voi olla taloudellisiakin syitä. Asuinneliöt ovat edullisempia kehyskunnassa kuin keskuskaupungissa. Onko tämä herättänyt keskuskaupungeissa kehyskuntakateutta, joka nyt heijastuu sinipunahallituksen politiikkaan?
Kestävyysvajetta ei tilkitä sillä, että 200 pienintä kuntaa lakaistaan pois kartalta. Niiden osuus on vain muutama prosentti kaikista kuntien kustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa keskustan kotikunta-maakuntamallin pohjalta.
Sinipunahallitus on saanut aikaan kunta- ja sote-uudistuksillaan ennennäkemättömän luottamuspulan ja sekasorron. Leikkaukset ja tehtäväkuorman kasvattaminen näkyvät kunnissa nyt palvelujen karsimisina, veronkorotuksina, lomautuksina ja irtisanomisina.
SDP:n ja kokoomuksen ”seminaarihallitus” laatii pakkoliitoslistoja, mutta samojen puolueiden kunnallispoliitikot vastustavat liitoksia ankarasti — ja paikalliset kansanedustajat vaikenevat. Peliä ei ole kuitenkaan vielä hävitty. Seuraavissa eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää keskusta hallitukseen, niin pakkoliitokset vältetään.
Mikko Alatalo
kansanedustaja (kesk.)
