– Hän on karismaattinen, manipuloiva, ahne, huomionhakuinen, alistava, kateellinen, pelottava ja hyvä puhumaan. Tällainen henkilö hurmaa erittäin vaivattomasti ja saa kuulijan mukaansa.
Kuulostaako tutulta? Olet siis tavannut narsistin.
Yllä olevalla sitaatilla alkaa myös Juha Ruokolan narsismia käsittelevä opinnäytetyö. Aihe on Ruokolalle tuttu teatteripiireistä ja politiikasta.
– Elämäni aikana olen tavannut narsismiin taipuvaisia henkilöitä, suurimmaksi osaksi teatteriharrastuksessani. Narsistin löytää todennäköisesti sieltä, missä voi olla esillä ja hallita. Julkisuus ja valta kiehtovat narsistia.
Ruokola kertoo, että aiemmin hän ei edes tiennyt, mitä narsisti tarkoittaa, vaikka kuulikin siitä paljon puhuttavan.
– Tutustuttuani aiheeseen enemmän päätin tehdä narsismista opinnäytetyöni ja tutkia asiaa syvemmin.
Mistä narsismi johtuu?
Juha Ruokolan mukaan narsismi kumpuaa usein lapsuudesta. Monessa tapauksessa myös narsistin vanhemat sairastavat narsistista persoonallisuushäiriötä.
– Taustalla on kasvatus. Lapselle joko asetetaan liian kovat rajat tai ei rajoja ollenkaan.
Ruokola selvittää, että ensivaikutelma narsistista on ihana, jopa liian hyvä ollakseen totta. Usein ainoastaan se kaikkein läheisin ihminen näkee narsistin todellisen luonteen.
– Yleensä eniten kärsii puoliso. Narsistin muut läheiset eivät välttämättä edes usko puolisoa, koska päällepäin narsisti voi olla hyvinkin lämmin ihminen.
Narsisteja yhdistää hyvät puhelahjat ja he ovat taitavia manipuloimaan muita ihmisiä. Esimerkiksi oikeudessa narsimia on vaikea havaita.
Ruokolan mukaan monet lahkonjohtajat ovat narsisteja. Esimerkkeinä tällaisista lahkoista hän mainitsee korpelalaisuuden, kartanolaisuuden ja åkerblomilaisuuden.
– Nykyisin narsismia tapaa usein myös työelämässä, Ruokola lisää.
Onko narsismi lisääntynyt?
Narsismi on mediaseksikäs aihe, joka saa yhä enemmän julkisuutta. Ruokola toteaa, ettei kuitenkaan ole tietoa, onko narsismi lisääntynyt viime vuosina vai onko kyse vain julkisuuden harhasta. Myös diagnosointi saattaa olla nykyään aiempaa herkempää.
– Yleensä ajatellaan, että narsismia esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla, mutta nainenkin voi olla narsisti. Tämä saatta jäädä helpommin huomaamatta. Mies ei välttämättä uskalla puhua parisuhteen ongelmista niin kuin nainen.
– Tutkija Raimo Mäkelä on huomauttanut, että myös hyväntekeväisyysjärjestön johtaja voi olla narsisti. Hän hakee toiminnallaan muiden kehuja ja huomiota.
Fakta: Mitä on narsismi?
Narsistin piirteitä ovat muun muassa omahyväisyys, vallanhalu, kunnianhimo, itsekkyys, huomionhaku ja taipumus muiden mitätöintiin.
Yksi prosentti väestöstä kärsii vakavasta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
Narsismi voi olla myös tervettä: tällöin ihmisellä on hyvä itsetunto kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Narsismista selvitäkseen sairaus on ensin hyväksyttävä. Sen jälkeen kannattaa kerätä mahdollisimman paljon tietoa aiheesta. Lopuksi on suositeltavaa ottaa avuksi vertaistykiryhmät.
