Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muotoutunut todellinen turvasaareke vesilinnuille. Lokkisaarelaisten vuosia kestäneet järven kunnostustyöt tuottavat nyt tulosta, jota käydään seuraamassa ja oppia ottamassa koko maahan.
Vesilinnuille rakennetut pesälaatikot ja pesäonkalot ovat osoittautuneet erinomaisiksi pesäsuojiksi petoja vastaan. Sinisorsat, tukka ja punasotkat hakeutuvat pesimään niihin joukolla, joten metsästäjätkin ovat kiinnostuneita levittämään pesälaatikoita järvilleen. Silti vieraslajien minkin ja supikoiran pyyntiä tulee tehostaa, sillä kosteikkolajit ja maapesijät ovat vähenemässä hälyttävästi kasvavien petokantojen saalistuksessa.
Mikä pahinta, uusia saalistajia ilmaantuu näyttämölle tarpeettomasti lisää. Eri puolilla maata on dokumentoitu lokkilintujen uskomattoman huonosta pesintätuloksesta, kun meri ja harmaalokit sekä korpit tyhjentävät kokonaiset yhdyskunnat . Jälki on suurullista katseltavaa.
Punasotkan, tuon kauniin sukeltajasorsan pesimäkanta on suorastaan romahtanut viime vuosikymmeninä. Vielä vuoden 2000 luokituksessa punasotkakanta katsottiin elinvoimaiseksi, mutta viimeisessä luokituksessa vuodelta 2010 punasotka määritettiin suoraan vaarantuneeksi lajiksi. Pesimäkannaksi arvioidaan enää 10 000 13 000 paria, jolloin punasotkan pitäminen edelleen riistalajina ei ole ekologisesti kestävää.
Niinpä Lokkisaaren saarekeet pesäsuojineen ovat avainasemassa punasotkan säilymisen kannalta Suomen mittakaavassa. Toukokuun lopulla jo useita punasotkanaaraita hautoi pesälaatikoissa.Punasotka lajina alkaa olla muualla harvinaisuus.
Tukkasotkan pesimäkanta on myös romahtanut ja luokituskin on muuttunut elinvoimaisesta vaarantuneeksi lajiksi. 1990 luvun lopulla tukkasotkan kannanarvio oli 120 000 paria, mutta vuonna 2010 enää 40 000 – 60 000 paria. Tukkasotka on punasotkan tavoin silti edelleen riistalaji.
– Enimmillään keväällä havaiittin Ahtialanjärvellä 38 punasotkaa ja 30 tukkasotkaa. Ilman suojattuja pesintämahdollisuuksia pienillä saarekkeilla pedot tuhoaisivat suurimman osan pesistä. Viime vuonna kaikki avopesät munineen tuhoutuivat yksi toisensa jälkeen rantaalueilla petojen tyhjennettyä pesät, toteaa Lokkisaari ry sivuillaan.
Tänä kesänä järvellä tapahtui murhenäytelmä, sillä kaikki 400 naurulokin pesää tuhoutui. Syyksi arvellaan maapetoja, jotka pääsivät helposti järven itärannan osmankäämikössä olleeseen naurulokkikoloniaan.
Teksti:
Hannu Järvinen