Laukosta löytyi mahtiriipus

Laukon kartanon edustalla sijaitsevalta Pohdonsaarelta on tehty merkittävä muinaislöytö.

Laukon kartanon edustalla sijaitsevalta Pohdonsaarelta on tehty merkittävä muinaislöytö.

Laukon kartanosta on löytynyt 1 200 vuotta vanha kolmipäinen kotkakoru.

Koru on alustavissa tutkimuksissa ajoitettu aina merovingiajalle (550-800). Permiläistä muotoperinnettä edustava mahtiriipus on ilmeisesti tuotu muinaiseen Laukkoon kaukaa Venäjältä, Volgan mutkan pohjoispuolelta.

– Koru on painavaa pronssia ja se on todella hyvin säilynyt. Koru on lähdössä Laukosta konservointiin aivan näinä päivinä, kertoi Liisa Lagerstam Laukon kartanosta keskiviikkona.

– Näin korun heti, kun se oli löydetty Pohdonsaaresta. Se on upein koskaan näkemäni muinaiskoru.

Kolmipäisen kotkakorun löytöpaikka on Pohdonsaari, jossa käytiin historian hämärissä legendaarinen kaksintaistelu pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen ja venäläispäällikkö Pohdon välillä. Uudet esihistorialliset korulöydöt kertovat, että saarella on sijainnut paikallisten mahtisukujen uhripaikka jo vuosisatoja ennen Matti Kurjen päiviä.

Laukon kartanolta on viime aikoina paikallistettu useita esihistoriallisia hauta- ja uhripaikkoja.

Laukon kotkakorun löysivät Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät Reijo Hyvösen johdolla 18. lokakuuta tekeillä olevan dokumenttisarjan kuvausten yhteydessä. Metallinetsinharrastajaryhmä on aiemmin löytänyt maailman maineeseen nousseen Janakkalan miekkamiehen.

Pohdonsaarelta löytyi ainutlaatuinen kolmipäinen kotkakoru.

Pohdonsaarelta löytyi ainutlaatuinen kolmipäinen kotkakoru.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentit (2)

  1. Risto Koivula,DI Tampere

    Tämä Akaan Laukon Pohdonsaaresta löydetty koru on Volgan pohjoisen sivujoen Kaman alueelta ajalta n. 800 jaa., 300 vuotta ennen kuin venäläiset (1100-luvulla) alistivat, tai ajoivat Preussiin/Liettuaan eteläisen sivujoen Oká [ääntyy akaa, kuin suomen Ahaa!] alueen balttilaiset goliadit, jotka olivat vasarakirveskansan suoria kielellisiä ja kulttuurisia perillisiä.

    On olemassa pieni mahdollisuus, että täällä on ollut volgalaisten kauppapaikka ja tukikohta, jonka nimi olisi ollut Akaa kotijoen mukaan, ja Volgalaiset ja preussilaiset/ kuurilaiset olisivat tätä kautta ovelasti olleet keskinäisissä yhteyksissä Ruotsin ja Venäjän selän takana. He, vasarakirveskielen perilliset, olisivat vaivattomasti ymmärtäneet toistensa kieltä.

    Tämä mahdollisuus on kuitenkin epäolennainen, vaikka olisi tottakin. suuri vesistä on ollut vasarakirveskielessä ”*Akaa, *Oka, *Akwa, eikä tuo *ek- ym. ole tarkoittanut alun perin RANTAA, kuten se on myöhemmin tehnyt muihin kieliin lainautuneena.

    Tuo idea,että ”Akaa = Oká [äänt. akaa]” on katsottava ”preussilaiseksi tieteeksi”, vaikka osoittautuisi paikallisesti epätodeksikin…Se ohjaa var- masti teorianmuodostusta oikeaan suuntaan asiassa, jossa se on ollut pitkään väärässä, mikä on vasta viime aikoina huomattu, eli kantaindo-euroopan, vasarakirveskielen ja IE-sotavaunukansan kielen suhteissa.

    Olisi kyllä hauska tietää, onko sille muitakin lähteitä. Olen nähnyt Tätä ennen tuon Akka-etymologian lisäksi vain todisteltavan ”Akaata” ”muinaiseksi germaanilainaksi”, yhtä avuttomasti kuin Tamperetta, Kymiä, Pyhäjärveä tai vaikka vironkielitä Näsijärveäkin…

    http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/06/juha-kuisma-ja-hameen-paikannimet-peruslinja-oikea-lempo-luuraa-yksityiskohdissa

    http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

    http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/suomen-kielen-ja-suomalaisten-alkuperaa-vaaristellaan

    Vastaa
  2. Juha Kuisma

    Kolmipäinen kotka kertoo kaupallisesta yhteydestä itäänpäin. Tälläisiahän esineitä on on runsaasti. On arveltu, että kauppatieverkosto olisi perustunut talvisilla jokijäillä ylläpidettyyn koiravaljakko-verkostoon (Aarne Koskinen). Toinen ja hitaampi liikennemuoto on ollut vene. Kuka viikingeille idän suuret joet opasti, elleivät suomensukuiset oppaat ? Kauppaa helpotti, että molemmin puolin puhuttiin suomensukuista kieltä.

    Kolme pohdittavaa asiaa: (1) olisiko tuo kolmipäinen kotka ukkosenjumalan tunnus ja siten samaa mytologiaa kuin esim ns. Novgorodin tuohikirje, jotta luetelaan ukkosenjumalan kymmenen nimeä? (2) Pohdonsaari ja miehen nimi Pohto on ”suomennos” ortodoksisesta kastenimestä Bogdan (”jumalansuoma”). Todistaa siis tämän seudun itäisestä kristillisyydestä? 900-luvun jossakin maantieellisessä tekstissä (en muista suoralta kädeltä tekijää) kerrotaan, että vepsaläisiä eli wes-kansaa eli visuja asui kolmella alueella: Ilmajärven lähellä, Laatokan yläpuolella ja keskisessä Suomessa (s.o. Hämeessä nykykielellä). Olisiko tässä tapauksella riipuksella myös etninen viesti?

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>