Lempäälän ensimmäiset merikotkan poikaset katsovat hämmästyneinä ja uhmakkaina pesälle kavunnutta outoa ilmestystä, rengastajaa. Poikaset ovat vielä untuvapeitteisiä, mutta jykevä raatelunokka kertoo, että kyse on isosta pedosta, suurimmasta petolinnustamme. Kuva: Keijo Ruuskanen.
Toukokuun 19. päivä säilyy Keijo Ruuskasen muistissa pitkään. Kokenut rengastaja kapusi tarkastamaan jättikokoista merikotkan risulinnaa, ja pesässä odotti iloinen yllätys: Kolme komeaa merikotkan poikasta silmäili nokat auki outoa kaveria pesän reunalla. Ei ollutkaan emo!
Merikotka pesi Lempäälässä viime vuonna ensimmäistä kertaa, mutta Rengastustoimiston valtuuttama kotkanpesien tarkastaja Keijo Ruuskanen totesi pesinnän tuhoutuneen pesän alla olleiden rikkoutuneiden munankuorien perusteella. Tuhoutumisen syytä ei tiedetä, mutta haudonta-aikainen häirintä on todennäköinen.
Merikotka munii 2–3 munaa, mutta yleensä lentoon poikasista selviää vain 1–2. Kolmen hyväkuntoisen poikasen pesä kertoo siitä, että Lempäälässä on isoja haukia riittänyt ravinnoksi. Saaristossa merikotkan tärkeimmän ravinnon muodostavat hauki ja haahka – ja nykyisin yhä useammin merimetson poikaset.
Lempäälän merikotkan poikaset värirengastettiin, jolloin poikasten vaiheita on helppo seurata etäältäkin hyvällä optiikalla. Pekka Marjamaa kirjasi maassa kotkanpoikien mittoja Ruuskasen sanellessa mittaustietoja yläilmoista pesällä. Poikasilta otettiin DNA-näytteet jatkotutkimuksia varten, ja kaikki tiedot lähetetään Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimistoon ja WWF:n merikotkatyöryhmälle.
Merikotka jatkaa levittäytymistään sisämaahan lähes kiihtyvällä vauhdilla. Kesällä 2015 Pirkanmaan ensimmäisellä merikotkan pesällä Vesilahdella kasvoi yksi poikanen, joka sai renkaansa Mikko Honkiniemeltä. Viime kesänä onnistuneet merikotkan pesinnät Pirkanmaalla todettiin Sastamalassa ja Orivedellä. Sastamalan merikotka hautoi myös tänä keväänä viimevuotisessa pesässään. Maakotka sai maailmalle viime kesänä yhden poikasen Pohjois-Pirkanmaalla.
Kun vuonna 1975 merikotkalla kuoriutui vain neljä poikasta, vuonna 2016 luku oli jo 468. Viime tammikuussa Rainer Mäkelä laski Vesilahden Säijänselällä merikotkien uuden kerääntymisennätyksen: 75 ”mekoa” odotteli kalastajien jäälle jättämiä vähempiarvoisia kaloja.
Nokian Kulovedellä majaili vielä maaliskuussa kahdeksan merikotkaa, jotka herkuttelivat jäälle jätetyillä kaloilla, kuten Säijänselälläkin.
Jouni ja Esa Riihimäki kalastelivat toutaimia Kulovedellä, joista riitti apetta merikotkillekin:
– Viisikymmentä kiloa toutaimia syöty kahdessa päivässä!
Eipä olisi ihme, jos Kuloveden rannoilla pesisi Nokian ensimmäinen merikotka, varsinainen kalakotka.
Hannu Järvinen
Hieno asia, pesä itselläni tiedossa, on varmaan rengastajillakin vai?