Rakennusluvissa valta siirtynyt luottamushenkilöiltä viranhaltijalle

Lempäälän kunnan yhdyskuntalautakunta hyväksyi Lempäälä-talon suunnitelmat ja kustannusarvion 12, helmikuuta. Lempäälä-talon rakentamisen on määrä käynnistyä kesällä 2018 ja valmistua kesällä 2020. Taustalla Lempäälä-talon taakse tänä vuonna valmistuva, ikääntyville suunnattu vuokrakerrostalo. Kuva: Erkki Koivisto

Viime vuonna hyväksytty ja voimaan astunut Lempäälän kunnan uusi hallintosääntö pani uusiksi rakennuslupa-asioiden käsittelyn. Nykyään rakennusluvat myönnetään yksinomaan viranomaispäätöksellä, kun aikaisemmin luottamushenkilöistä koostuva lautakunta käsitteli lupa-asiat.

Aiemmin kunnan rakennuslautakunta oli varsin kuormittunut, koska sille alistettiin aivan kaikki rakennuslupa-asiat omakotitaloista, piharakennuksista ja autotalleista alkaen. Sitten neliörajoja nostettiin useaan otteeseen siten, että ensin alle 300 neliötä, sitten alle 900 neliötä ja lopulta alle 1 200 neliötä olevien hankkeiden rakennuslupa-asiat voitiin ratkaista viranhaltijapäätöksellä.

Nyt jopa Lempäälän keskustan kehittämisen veturihankkeen, yli 17 000 neliömetrin Lempäälä-talon rakennuslupapäätöksen voi ratkaista viranhaltija yksin.

– Asia on näin. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti viime toukokuussa toimivallan siirrosta alaisilleen viranhaltijoille. Mikään rakennuslupa ei mene viranomaislautakunnan käsittelyyn, sanoo johtava rakennustarkastaja Risto Hämäläinen kunnan rakennus- ja ympäristövalvonnasta.

Käytännössä viranhaltija ei Hämäläisen mukaan kuitenkaan yksin päätä esimerkiksi Lempäälä-talon kokoluokan rakennuslupa-asiaa. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut kymmeniä henkilöitä, ja kaikesta pohdiskelusta on muodostunut suunnitelma, millainen Lempäälä-talosta tulee.

– Kun suunnitelmat ovat valmiit, suunnitelmat ja kustannusarvion hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Rakennuslupakäsittelyyn osallistuvat paloviranomainen, kaavoitus, maanmittausinsinööri, LVI-insinööri, rakennustarkastusinsinöörit ja johtava rakennustarkastaja, joka allekirjoittaa lopullisen lupapäätöksen.

– Rakennuslupapäätöksessä tutkitaan, että hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain asettamat vaatimukset ja soveltuu kaavaan. Tilaratkaisuihin ei tässä vaiheessa voi ottaa paljon kanta, koska ne ovat muotoutuneet jo aikaisemmin tehdyissä päätöksissä.

 

Kun rakennuslupapäätös on delegoitu viranhaltijalle, on rakennuslupa-asioiden käsittelyssä tapahtunut iso muutos, kun luottamushenkilöt voivat ottaa kantaa rakennushankkeeseen vain sen alkuvaiheessa eli kaavakäsittelyssä.

– En tiedä, miten tarkkaan lautakunta on arvioinut delegointipäätöksen vaikutuksia. Tarkoitus on ollut joustavoittaa ja nopeuttaa rakennusluvan myöntämistä, sanoo sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Rakennuslupapäätös on delegoitu viranhaltijalle, jos rakennuslupahakemus täyttää rakentamisen ehdot, vahvistaa Heikki Hakala (Kok.).

– Tässä on hyvää se, että rakennuslupien saanti kunnassa on nopeutunut, sanoo Satu Kosola (Vas.).

 

Keskustan ja kristillisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Kuisma painottaa, että jos kyse on kunnan omasta hankkeesta, kuten Lempäälä-talosta, tekee kunta käynnistyspäätöksen.

– Isompia hankkeita esitellään kyllä luottamushenkilöille suunnittelun edetessä. Lempäälä-taloa on esitelty kunnanhallituksessa ja yhdyskuntalautakunnassa viimeksi julkisivun osalta, sanoo Hakala.

– Rakennusluvat myöntää viranhaltija. Kunnan omien rakennushankkeiden, kuten Lempäälä-talon, rakennussuunnitelmat ja kustannusarvion hyväksyy kuitenkin ensin yhdyskuntalautakunta eli ei luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuus näissä ihan kaavatasolle jää, sanoo vihreiden ryhmyri Tiina Wesslin.

 

Kuisma muistelee, että hallintosääntöä uudistettaessa luottamushenkilöiden tahtotila ei olisi ollut rakennuslupakäytännön totaalinen delegointi viranhaltijalle. Hämäläinen puolestaan uskoo, että koska kaavoitus- ja rakennusjaosto on siirtänyt päätösvallan viranhaltijoille, on nykykäytäntö ilmeisesti myös ollut haluttu tila.

– Delegointivallan siirtäminen viranhaltijoille suurissakaan hankkeissa ei ole ongelmallinen, jos on olemassa muuten luotu viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen tahtotila siitä, mitä hankkeelta halutaan. Haasteellisia voivat olla ne yksityiset hankkeet, joista luottamushenkilöt eivät pääse lainkaan keskustelemaan. Esitetyt havainnekuvat saattavat merkittävästi muuttua, kun hanke muuttuu arkkitehtisuunnitelmaksi, näkee Petäkoski-Hult.

Kosola peräänkuuluttaa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä luottamusta, avoimuutta ja tiedottamista hyvän päätöksentekoprosessin perustaksi.

Wesslinin mukaan päätösvallan siirtämisellä on ilmeisesti haluttu keventää ja nopeuttaa rakennuslupaprosessia.

 

Juha Kuisma ei näe tarvetta, että rakennuslupa-asioiden käsittelyssä asetettaisiin jokin tietty neliöraja esimerkiksi siten, että luottamushenkilöistä koostuvaa toimielin käsittelisi kerrostaloa ja sitä suurempien hankkeiden rakennuslupa-asioita.

– Ne ratkaistaan poliittisen harkinnan osalta jo asemakaavan yhteydessä. Rakennuslupa on muuta, selvästi teknisempää harkintaa.

Hämäläinen muistuttaa, että kun hankkeita ei viedä lautakunnan käsittelyyn, on poistunut kokousasian valmistelu esityslistalle. Myös 30 vuorokauden valitusaika on poistunut.

– Viranhaltijan päätöksestä valitusaika on neljätoista vuorokautta. Rakentajilla on aina kova kiire, joten muutos nopeuttaa lupakäsittelyä, Hämäläinen sanoo.

Hakalan mukaan luottamushenkilöt voivat aina päättää, missä neliömäärässä raja kulkee. Petäkoski-Hultista näyttää siltä, että hallintosäännön ja delegointipäätöksen merkityksestä ja neliömäärätasosta voisi olla tarvetta keskustelulle.

Wesslin sanoo ymmärtävänsä huolen siitä, että isoissa ja kuntalaisten kannalta merkittävissä hankkeissa päätösvalta on siirtynyt luottamushenkilöiltä viranhaltijoille.

 

Hallintosääntöä voi tarvittaessa päivittää. Onko siihen tarvetta?

– On, lähiaikoina. Tämä kohta tarkistetaan, sanoo Juha Kuisma.

– Hallintosääntö on tulossa päivitykseen lähiaikana tarkennusten takia. Siinä yhteydessä voidaan punnita asian tilaa, sanoo Heikki Hakala.

– Rakennusvalvonnan mielestä nykyinen hallintosääntö on toimiva, sanoo Risto Hämäläinen.

– Hallintosäännöstä on tarvetta keskustella ja päättää mahdollisista muutoksista. Moni kuntalainen toivoo avoimuutta valmisteluun ja päätöksentekoon, mutta myös nopeampaa asioiden käsittelyä, sanoo Tuula Petäkoski-Hult.

– Me Vasemmistoliitossa emme näe tarvetta hallintosäännön päivittämiselle. Jos asiassa ilmenee uutta tietoa, se saattaa vaikuttaa mielipiteeseemme, sanoo Satu Kosola.

– Haluaisin voida luottaa lupaprosessissa alaa tunteviin viranhaltijoihin ja lupaprosessiin osallistuviin viranomaisiin, sanoo Tiina Wesslin.

L-VS ei tavoittanut perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kirsi Kalliota vastaamaan kysymyksiin.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Yksi kommentti

  1. Uhri Urjalasta

    Urjalan kunnassa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden laatu ja vastuun on erittäin heikko .

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>