Kevättä 1918 muistettiin tietopainotteisesti

Vanhalle asemalle kokoontui yli 70 henkeä kuulemaan Lempäälän punakaartilaisista sekä siviilien elämästä sodan keskellä. Kuva: Heini Mäenpää

Kymmenen vuotta sitten Lempäälässä kerrattiin 90 vuoden takaisia tapahtumia muistojuhlin, dramatisoinnin ja kiertokäynnein. Satavuotismuistelu on ollut tietopainotteisempaa. Viime marraskuussa julkistettiin Ritva Mäkelän kokoama Vuoden 1918 sota Lempäälässä. Tällä kertaa kuultiin sarja esitelmiä.

Punakaarteja tutkinut fil.tri Tuomas Hoppu täydensi Mäkelän kirjan tietoja. Sadan miehen otannalla hän on tutkinut lempääläiskaartilaisten taustaa: työmiehiä 58, 15 ammattityömiestä, 12 torpan poikaa, kuusi renkiä, loput mäkitupalaisia, torppari ja muita.  Heitä oli neljässä joukko-osastossa. Ikähaarukka oli 15–48 vuotta, mutta koko kaartin perustaja Bernt Puro oli jo 58-vuotias. Kuljun komppaniassa oli paljon 17–22-vuotiaita.

Norjalainen ambulanssivapaaehtoinen Harald Natvig laati sotamuistoistaan ja -kuvistaan kirjan. Heikki Laurilalle harvinaisuus joutui yllättäen huutokaupassa. Kuva: Riitta Mäkinen

Väinö Linnan luoma Koskelan Akseli ei ollut tyypillinen punakaartilainen. Toki moni työmies saattoi olla syntyisin torpasta. Hoppu arvioi, ettei torpan töistä ollut kovin helppo irrota talvellakaan, jos sitten oli intoakaan; ainakin Säijän miehiä palasi kotiin ennenaikaisesti.

Toiset jatkoivat, yhdet Kalevankankaan veriseen kiirastorstaihin, toiset Lempäälän Mattilaan ja Vesilahden Koskenkylään. Kauimpana oli taisteltu Ikaalisissa ja Orivedellä, loppuvaiheessa Alvettulassa.

Parinsadan miehen joukosta menehtyi neljännes. Vaikka Ämmänristinmäki muistuttaa katkerista jälkiselvittelyistä, ne eivät olleet niin rajuja kuin monella muulla seudulla, edes kaartien esikuntia kohtaan.

– Olikohan kuitenkin ollut pelko alkusyynä siihen, että hiljattain remonttia tehnyt kuulija kertoi löytäneensä jäsenkirjan ja työväenlehtiä talonsa eristeisiin piilotettuina.

 

Kaj-Erik Holmberg (vas.), Tuomas Hoppu ja Ritva Mäkelä ovat syventyneet vuoteen 1918 eri näkökulmista. Kuva: Riitta Mäkinen

Lempääläisten keskusteluja ennen kapinan alkua ei taideta tuntea. Professori Seikko Eskola muistutti sos.dem. puolueen johdon erimielisyyksistä vallankumoukseen ryhtymisestä. Yhtenäisyyden vuoksi vastahakoiset sitten suostuivat mukaan. Ruotsissa vastaavassa tilanteessa puolue repesi kahtia.

Eskolan mielestä koko kumousyritys oli turha: Suomessa demokratia oli pidemmällä kuin juuri missään ja työväestön vaatimia lakeja kuten kahdeksan tunnin työpäivä ja torpparivapautus säädetty tai tuloillaan.

 

Sisällissotamme oli monenkeskistä. Kaj-Erik Holmberg kertoi, että Ruotsista toivottiin erityisesti ammattitaitoisia upseereita. Koko valkoisen johdon kieli olikin ruotsi.

Ruotsalaisia oli myös Lempäälässä. Ritva Mäkelä tietää odottaa erään upseerin jälkeläisen kirjaa isoisänsä Suomen-retkestä.

 

Saksan pitkälle menneitä suunnitelmia Suomen suhteen valaisi tohtori Pekka Visuri. Osa suomalaisista oli itsekin valmiita tiiviiseen yhteistyöhön. Saksan tappio maailmansodassa muutti tilanteen.

Hiukan elämyksellisyyttäkin kuului sarjaan. Työväentalolla nähtiin teatteriryhmä Harlekiinin Tampereen tytöt. Tuomo Tappuran haitari tunnelmoi samana iltana niin jääkärimuistoissa kahvila Siirissä kuin työväentalolla näytelmän päätteeksi.

 

Riitta Mäkinen

 

Kaj-Erik Holmberg (vas.), Tuomas Hoppu ja Ritva Mäkelä ovat syventyneet vuoteen 1918 eri näkökulmista. Kuva: Riitta Mäkinen

Vuoden 1918 esitelmätilaisuudet Lempäälässä

Vapaussodan ja itsenäisyyden Lempäälän seudun perinneyhdistys 21.3.

Seikko Eskola: Suomi ja bolsevikkien vallankumous

Pekka Visuri: Saksa ja Suomen itsenäistyminen

 

Lempäälä-Seura 22.3.

Tuomas Hoppu: Lempäälän punakaartin sota

Ritva Mäkelä: Siviilit sodan jaloissa

 

Lempäälän Pohjola-Norden 23.3.

Kaj-Erik Holmberg: Sisällissodan kieliympäristö ja ruotsalaisten panos

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>