Valtakunnan johtavien medioiden mukaan Suomi selviää ilmaston muutoksesta suunnilleen siten, että ryhdymme kaikki ajamaan sähköautoilla ja teemme metsistä hiilinieluja. Metsiä ei saisi hakata yhtään nykyistä enempää. Vaikka mielipide on medioiden suuressa suosiossa, on se virheellinen.
Liikenteen osuus maapallon koko kasvihuonekaasukuormasta on 8 prosenttia. Arvatkaapa mikä olisi luku, jos maailman kaikki autot muutetaan sähköautoiksi? Vastaus: luku on 7 prosenttia. Eli sähköauto on maailman rikkaan eliitin pröystäileva vastaus asiaan, jossa tarvitaan järeämpiä systeemimuutoksia.
Luonnonvarakeskuksen tarkistetun arvion mukaan Suomet metsät kasvavat 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tästä määrästä 80 – 81 miljoonan kuutiometrin hakkuutaso tarkoittaa, että samaan aikaan hiilinielut kasvavat kaksinkertaisiksi vuoteen 2050 mennessä. Kun metsäteollisuus käyttää nyt kaiken kaikkiaan 73 miljoonaa kuutiometriä puuta, sisältyy 81 miljoonan kuutiometrin hakkuutasoon se, että maahan voidaan rakentaa kaksi Äänekosken biotuotetehtaan kaltaista laitosta.
On kyllä esitetty järjettömiäkin ilmastoskenaarioita. Yksi oli sellainen, että metsien käyttö pudotetaan 40 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, jolloin tietysti saadaan metsiin muhkealta näyttävä hiilivarasto. Mutta samalla tällainen vaihtoehto tarkoittaa, että 45 prosenttia kaikesta metsäteollisuudesta pitäisi lopettaa tähän paikkaan ja luopua vastaavasta määrästä vientituloja. Se taas johtaisi sellaiseen köyhtymiseen, työttömyyteen ja yhteiskunnalliseen häiriötilaan, että kaikki ilmastopolitiikka kävisi mahdottomaksi. Kuitenkin tämä järjetön ilmastoskenaario yli yhden päivän pääuutinen.
Moni luulee, että kun metsä hakataan, sen hiilivarasto putoaa nollaan. Näin ei ole. Maaperässä on aina hiiltä sitova kerros, joka koostuu kannoista, juurista, varvuista, sienistä, pieneliöstöstä jne. Tämä maaperään sitoutunut hiili vastaa kolmasosaa täysikasvuisen metsän hiilivarastosta.
Kasvava puu sitoo hiiltä vauhdilla, vanha metsä hyvin vähän. Kuusi sitoo hiiltä tehokkaimmin ikävuodet 19 – 80. Kanadan 15 kertaa Suomen metsiä suuremmat laajat vanhat metsät ovat hiilinielun sijasta hiilen lähteitä: ne luovuttavat hiilidioksidia metsäpalojen ja lahoamisen kautta enemmän kuin sitovat. Suomessa vanhakin metsä sitoo hiiltä juuri ja juuri enemmän kuin vapauttaa. Syynä on se, että meillä metsäpalot sammutetaan ennen kuin ne leviävät kymmenien tuhansien hehtaarien suurpaloiksi.
Tutkijat ovat todenneet, että metsä sitoo hiiltä suunnilleen saman verran, hoidettiinpa sitä tai ei. Ero on siinä, että metsänhoidolla metsä saadaan järeytymään niin, että siitä saadaan tukkia, kuitupuuta ja energiapuuta. Se, että metsän kasvaa paremmin, johtuu ennen muuta ilmaston lämpenemisestä, joka pidentää kasvukautta. Toisin sanoen ilmiö, jota torjutaan, mahdollistaa myös suuremman hiilensidonnan. Järeästä puusta voidaan rakentaa satoja vuosia kestäviä puurakenteita.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija.
