Käytyäni Räisälän kansanopiston Köyliössä Lallintalossa 1949–50, sain päästötodistukseeni maininnan: ”Taipumusta lauluun ja lausuntaan”.
Kävin Tampereen musiikkiopistoa kaksi vuotta. Sain laulaa oopperakuorossa Sevillan parturin ensimmäistä tenoria.
Lempäälässä oli toimiva mieskuoro. Johtajana oli opettaja Olavi Laukkanen. Olin tervetullut kuoroon.
Laukkasen kuoltua haettiin uutta johtajaa. Lempääläläinen kanttori Tapio oli eläkkeellä ja lupautui jatkajaksi. Hän otti kuorolaisiin yhteyttä ja sanoi:
– Tulkaa Lempäälän säästöpankin rappusille, niin keskustellaan.
Meitä tuli paikalle Kanervaisen Uti ja minä, ei ketään muita. Odotimme, eikä ketään toisia tullut. Tapio lähti kävelemään kirkon kellotapulille päin. Me kaksi vain odotimme ja sitten poistuimme.
Aika kului. Lempäälä-opisto aloitti toimintansa. Tapio otti yhteyttä ja perusti Lempäälän mieskuoron opiston alaisuuteen.
Kuorolaisia löytyi runsaasti ja toiminta jatkui voimakkaana. Tapio oli hyvä johtaja.
Ajan kuluessa kuoron johtajat vaihtuivat: opettaja Määttä, kanttori Koskimies ja kanttori Jukka Hovila.
Hovila johti kuoroa 10 vuotta ja samalla myös Lempäälän neljää muuta kuoroa. Työpaineita kanttorilla riitti liikaakin. Hän muutti toiseen seurakuntaan.
Mieskuoro sai johtajakseen Hakkarin yläasteen musiikinopettajan Juha Viitasen. Hänen toimikautensa kesti 26 vuotta. Harjoituspaikkana oli koulun musiikkiluokka. Eläkkeelle jäämiseensä saakka Viitanen oli ansioitunut ja pidetty kuoron johtaja.
Kun Viitanen jäi eläkkeelle, haettiin Lempäälän mieskuorolle uutta johtajaa. Kun miesjohtajaa ei löytynyt, päädyttiin naisjohtajaan. Musiikkipedagogi Irene Kuusirati-Mäenpää lupautui johtajaksi.
Aloitus johtajatyössä oli ripeää ja reipasta.
Opettaja Kauko Palmu oli tähän saakka, koko mieskuoron ajan hoitanut hyvin kaikki kuoron asiat.
Uusi johtaja halusi hajottaa kuoron ja nimesi vanhimmat laulajat olemaan Tervaskannot-niminen mieskuoro ja nuorimmat Lempäälän mieskuoroksi. Palmulle se ei sopinut ja hän erosi koko kuorosta.
Kuorot aloittivat harjoittelunsa eri paikoissa. Noin vuoden harjoittelu alkoi riittää Tervaskannoille. Miehet tippuivat pois tasaisesti harjoituksista. Jäljellä oli enää kaksi kantoa, Aarno Irri, entisen seuran varajohtaja ja minä ensimmäisenä tenorina. Minä jouduin ohitusleikkaukseen, ja niin Tervaskantojen taru päättyi.
Lempäälän nykyinen mieskuoro sai uuden naisjohtajan. Entinen sairastui ja jäi pois virasta. Kuoron johtaja on musiikkipedagogi Pilvi Pursiheimo.
Kuoro erosi Pirkan opistosta ja on yksityinen. Mieskuoro esiintyy pyydettäessä. Johtaja on hyvä ja pidetty. Kuoro on saanut uusia laulajia.
Väinö Leppänen 93 v.
