Sain kirjeen kunnasta: ”Lempäälän kunnan hyvinvoinnin palvelualue järjestää osana kunnan ennaltaehkäisevää toimintaa hyvinvointia tukevia kotikäyntejä ja terveystarkastuksia”. Lupaava alku.
”Sinulla on mahdollisuus valita omaa elämäntilannetta palveleva joko kotona tehtävä hyvinvointia tukeva kotikäynti tai terveysasemalla suoritettu terveystarkastus”. Mitä? Tässä kohtaa pysähdyin. Eikö ihminen olekaan kokonaisuus?
Eikö hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuulu, miten pärjään arjessa, miten jaksan ja mikä on terveydellinen tilanteeni? Eivätkö nämä yhdessä muodosta kokonaisuuden? Ja voin siis tilata vain toisen? Entä toinen puoli, kuka sen kuuntelee?
Palvelu tarjotaan siis kahdesta eri luukusta: jos pyydän kotikäynnin, minulla voisi olla huomioitava terveysriski. Jos tilaan terveystarkastuksen, minulla voisi ollakin palveluiden tarve, joka näin jää kartoittamatta.
Hyvinvoinnin palvelualue on siis kokonaisuus, jossa ihminen pilkotaan osiin. Kun nämä eri henkilöt ja eri hyvinvoinnin palvelualueen työyksiköissä työskentelevät työntekijät sitten ovat joko kotikäynnin tai terveystarkastuksen tehneet, mitä tapahtuu sen jälkeen tutkimustuloksille?
Miksi ei ole yksi luukku ja yksi kyselykaavake, jossa tehdään kokonaisvaltainen arvio ikäihmisestä?
Nämä ovat käytännön elämän esimerkkejä, joiden kautta voidaan nähdä byrokraattisuus, palveluiden lokeroituminen ja kaikkea muuta kuin ihmistä itseään palveleva palvelukulttuuri.
Hyvät johtajat: muuttakaa ihmeessä tämä palvelumuoto todella hyvinvoinnin palvelualueen kokonaisvaltaisesti ihmistä palvelevaksi työmuodoksi.
Maikki Hämäläinen-Ylikahri
kirjeen saanut ikäihminen
