Lempäälän-Vesilahden Sanomat uutisoi 24.3.2021 valtatie kolmosen parantamisesta ennakkotietona YVA-selostuksesta. Näkemyksemme poikkeaa useissa kohdin moottoritien oikaisun vaikutuksista Lempäälän ja Pirkkalan väliseen metsäalueeseen.
Hanke on valtakunnallinen ja taustalla ovat ristiriitaiset valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Suunnittelualue on yksi tärkeimmistä maakunnan yhtenäisistä luonto-, virkistys- ja ulkoilualueista. Siellä sijaitsevat mm. Birgitan polku ja luonnonsuojeluliiton Taaporinvuoren-Kurikkakallion luontohelmialue. Alueiden käyttötavoitteissa korostetaan olemassa olevia väyliä ja rakenteita etusijalla. Tästä näkökohdasta olemassa olevan moottoritien parantaminen olisi järkevin. Mikäli Puskiaisten oikaisu ja uusi kehätie toteutuisi, pirstaloituisi laaja metsäalue. Valtakunnalliset suunnitteluohjeetkin korostavat yhtenäisiä metsäalueiden ja ulkoilualueiden säilyttämistä.
Uutisen mukaan merkittäviä luontoarvoja alueella ei olisi. Näkemyksemme mukaan alueella on kauttaaltaan täynnä pienvesiä. lehtolaikkuja, vuoria ja joitain soita. Pulkajärven Natura-alue menettäisi vanhan metsän suojelualueena merkityksensä. Paikka on ainoa alueen hiljainen laakso. Vaikka arvokkaat luontoalueet ovat pienehköjä, tuhoaisi uudet tiet luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät luotoyhteydet eri suuntiin.
Suomen pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuoden 2030 paikkeilla ei tue uusien väylien rakentamista laajalle metsäalueelle. Luonnon monimuotoisuus kärsii ja heikentää hiilensidontaa.Kirjoituksessa mainitaan, että metsäalue rakennettaisiin moottoritien oikaisusta huolimatta. Toteamme, jos teitä ei rakenneta, mikään taho ei halua muuta rakentamista keskelle metsää. Rakentaminen toteutuisi olemassa olevan infran luona. Tonttimaata löytyy Lempäälästä aina Ylöjärvelle asti. Aluesuunnittelua vedetään liian Puskiaisten oikaisu-keskeisesti.
Uutisessa mainitaan, että maakuntakaava tulisi uusia, mikäli oikaisu poistetaan. Siinä on hyvä oivallus. Maakuntakaavassa asia on ollut esillä vaikeuttamassa kuntien maankäyttöä kymmeniä vuosia. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 on edellisisiin kaavoihin poiketen lisätty mahdollisuus nopeaan päivitykseen. Näin ollen avautuu mahdollisuus helpommin toteutettavaan muutokseen. Lukuisat tahot jättivät kaavaprosessin aikana huomautuksia joustavaan kaavauudistukseen. Kuntavaalien jälkeen valittaessa Pirkanmaan liiton luottamushenkilöitä, avautuu erinomainen mahdollisuus kaavapäivitykseen.
Maakuntakaava perustuu vanhentuneeseen aineistoon. Kaavan vuoteen 2040 ulottuvassa aikajaksossa on ennustettu väestönkasvua Pirkanmaalle noin 120 000 henkilöä. Syyskuussa 2019 Suomen tilastokeskuksen ennusteessa kasvu olisi vain 23 000 henkilöä. Pirkanmaan asukasluku päätyy laskuun 2030-luvun lopulla ja koko Suomessa paljon aikaisemmin. Nämä seikat vaikuttavat liikennemääriin.
Tulevaisuudessa suunnittelun pääpaino on pääradan varressa. Kaikki ympäristöä pilkkovat väyläratkaisut tulisi sovittaa yhteen putkeen myös rautateiden osalta. Lähilentoliikenne ei palaudu entiselleen ja Pirkkalan kenttä on tuleva erikoiskenttä. Tämä ei ole enää maanteitä puoleensa vetävä liikenteellinen keskus.
Etätyö tulee vallitsevaksi. Rahaa ei nytkään riitä ylläpitämään väyläverkostoa saatikka koronan jälkeen. Uutisessa kerrottiin Puskiaisten oikaisun karkea kustannusarvio yli 100 miljoonaa €. Valitettavasti ylläpitokustannuksista ei kerrota mitään. Uuden väylän ylläpito syö vuosien mittaan toisen mokoman.
Matti Pirhonen, varapuheenjohtaja
Veikko Hahmo, puheenjohtaja
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
