Jatkan Miia Rajalan kirjoituksen innoittamana soten ”lattiatason” kehittämisestä.
On olemassa vaara, että sote-uudistuksessa mielenkiinto yleispolitiikkaan, vallanjakoon, maakuntaveroon, johtopaikkoihin, organisointiin, julkisen ja yksityisen toimijan paremmuusväittelyyn, työnjakoon sekä palveluseteliin ja hoitajamitoitukseen lykkää tai kokonaan hukkaa tarpeen kehittää itse hoitoprosesseja asiakastarpeen mukaisiksi.
Sote-asiakkaan/potilaan kannalta tarve on se, että hän joko toipuu mahdollisimman pian toimintakykyiseksi eikä tarvitse jatkuvaa ammattiapua ja lääkkeitäkin vain kohtuullisesti tai sitten hänen elämänsä järjestetään hänen tarpeidensa mukaiseksi yhteiskunnan hyväksymän ja valvoman tuen turvin.
Henkilökunnan kannalta taas on välttämätöntä parantaa johtamista ja sitä kautta tuoda lisää työn iloa, motivaatiota ja jopa palkkaa. Hoitoja hidastavaan suureen vaihtuvuuteen voidaan varmasti vaikuttaa paremmalla johtamisella. Jo se, että johto tietää mitä toimintoja se johtaa, millaisilla resursseilla, miten työt jakautuvat hoidon, tutkimuksen ja hallinnon kesken, vaikuttaa ilmapiiriin ja tuloksiin.
Soten kattamalla alueella enemmän kuin työterveydenhuollossa potilaan omaisten rooli on tärkeä. Vanhusten osalta on arkikokemuksen mukaan niin, että jos omaiset ovat mukana ja kiinnostuneita hoidettavasta, on sitä myös hoitohenkilöstö. Lasten ja nuorten osalta tietenkin jo vaiheet ennen hoidon piiriin tuloa ovat ratkaisevia mutta erityisesti heidän osaltaan huoltajien asenteet ja toiminta hoidon aikana ovat aivan ratkaisevia. Useimmiten lapselle huoltaja (vanhemmat) on tärkein auktoriteetti.
Sekä lasten, nuorten että vanhusten osalta olisi saatava aikaan velvoittava käytäntö siihen, että omaiset ovat hoidossa mukana ja sitoutuvat siihen rooliin, joka heille yhdessä hoito-organisaation kanssa sovitaan. Omaiset-käsite on tarvittaessa laajennettava niin, että toimintakykyinen, hoitotavoitteet hyväksyvä omainen löytyy. Absurdille tasolle yltänyt tietosuoja on saatava järkevälle käytännönläheiselle tasolle. Nythän tietosuojaa voidaan myös käyttää peittelemään neuvottomuutta, hoidon tehottomuutta ja tarpeetonta pitkittämistä.
Joka tapauksessa edessä tulee olla hoidon kokonaisprosessien tavoitteiden mukainen kehittäminen.
Osmo Nieminen
Lempäälä
Lue myös:
